Patogeenien eikä tolerogeeninen vaste gliadiinille
Tässä artikkelissa kuvataan jo 10 vuotta sitten tunnettuja tapahtumia, sellaisesta reaktiosta, mikä tapahtuu keliakiapotilaan suolistossa, jos hän nauttii viljan gluteenia ja siinä gluteenin toxisinta prolamiinia gliadiinia.
LÄHDE: Ciclitira PJ, Ellis HJ. In vivo gluten ingestion in coeliac disease. Dig Dis. 1998 Nov-Dec;16(6):337-40.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10207218
Tutkijat halusivat oikein tarkentaa tämän viljan toxisen komponentin luonteen keliakia- taudissa. On otettava nimittäin huomioon, että pohjoismaiset ihmiset sietävät ainakin näennäisesti suuret gluteenimäärät ja heillä on toleranssia yleensä syödä se tavallinen tonni ruokaa ja juomaa vuodessa ilman mitään intoleranssireaktiota, mutta keliaakikolla joka päivä tässä vuotuisessa ruokatonnissa piilevä gluteeni tekee reaktion, joka hänelle on patogeeninen eikä millään tavalla tolerogeeninen seikka. Hänellä gluteenin syöminen ei kasvata sietoa vuosienkaan varrella, vaan kerää hänen elämänhistoriaansa patogeenisten tapahtumien röykkiön, joka rasittaa yksilöä itseään (1 % väestöstä) , keliaakikkolasten perheitä, koululaisten koulunkäyntiä, aikuisten työelämää ja lisäksi vielä elämän laatua myöhemmin lyhentäen odotettua elinikää ja aiheuttaen sekundääritauteja sosioekonomisena rasitteena. Täten kumuloituu yhteiskunnalle monenlaista taakkaa turhaan, ja lisäksi sairaalalaitos sitten diagnosoi ensin ehkä satoja muita syitä pois kalliilla arsenaalilla, kunnes lopulta keksitään että " se olikin vain keliakia" jne. Patologeja tietysti masentaa myös tehdä keliakiadiagnoosilöytöjä (kadonnut suolinukka tms) post mortem, mitkä tiedot siten jäävät tilastoihin unohtumaan, jos ne on otettu.
Varhaisdiagnosointi on mitä edullisinta valtiolle, yhteiskunnalle ja tarkka dieetti mitä miellyttävin ( kivuttomin) keliaakikoille itselleen ja edullinen koko heidän lähiympäristölleen. Varhaisdiagnosoidut keliaakikot ovat kymmeniä tuhansia terveitä aikuisia ja veronmaksajia yhteiskunnalle sitten myöhemmin.
Miten tässä lähdeartikkelin 1998 työssä tutkijat lähtivät osoittamaangluteenitoksisuuden vaikutuksen keliakiasuolistoon?
Yleensä tavallisissa keliakiatutkimuksissa tutkitaan vehnän osuutta, koska se on ravinnossa tärkeä komponentti (, vaikka gluteenia on myös rukiissa, ohrassa ja kaurassa). Useissa tutkimuksissa on havaittu alfa-gliadiini-molekyylistä N-terminaalisia keliaakiaa aktivoivia epitooppeja joko yksi tai useampiakin. Näistä tutkijat valmistivat koettimiksi kolme synteettistä peräkkäistä peptidijaksoa alfa-gliadiinin aminohappoja 31-49 vastaten.
Mitä muutoksia nämä peptidiantigeenit aiheuttivat suolinukassa in vivo- altistuksessa?
Tutkijat mittasivat suolinukan korkeutta ja kryptan syvyyttä. Suhde nukan korkeuden ja kryptan syvyyden välillä väheni gluteenista (Suolinukka siis kului matalaksi ja suoliston" vuorien ja laaksojen" kaltainen maisemaprofiili latistui tasangoksi) .
Entrosyyttisolujen korkeus suolen pinnassa väheni.
Intraepiteliaalisten (IEL) lymfosyyttien lukumäärä lisääntyi.
Jo 2 tuntia altistuksesta esiintyi proinflammatoristen sytokiinien IFN-gamma ja IL-2 mRNA:ta.
Elektronimikroskooppisesti tutkittiin biopsianäytteestä, minne T-solureseptoriin TCR ja HLA-moduliin asettui gliadiinia tunnistuksen kohteena olevana (HLA tason havaitsemana) antigeenina. Sitten havaittiin, että co-lokalisaatiomallissa oli eroavuuksia, jos henkilö oli hoitamaton keliaakikko tai jos hän oli jo hoidon alla ja altistui kuitenkin.
Näistä eroista ja gliadiinin värjäytymisen erilaisuuksista enterosyyteissä keliaakikoilla ja kontrolleilla päätellään , että gliadiini alkaa (metaboloitua) pilkkoutua keliakiassa erilaisen immunogeenisen tien kautta. Tämä saattaa johtua epänormaalista presentaatiosta immuunisysteemille, mikä triggeröi patogeenisen eikä suinkaan mitään tolerogeenista vastetta.( Siis ruoansulatusentsyymit eivät pilko tätä aminohappoketjua yksittäisiksi aminohapoiksi, vaan sen sijaan tulehdussolut alkava nakertaa sitä ja prosesoida ja esittää sitä antigeeninä pala palalta pilkottavaksi ja näin tapahtuu - joka aterian jälkeen, jos ateriassa on gluteenia. Siis normaalientsyymien sijasta gluteenin pilkkoo tulehdussolut hajoittaen sitä intensiivisesti "vihollisena".
Kommentti:
Tämä oli vuoden 1998 aikaa. Silloin keliakiasymposiumissa oli nämä intraepiteliaaliset imusolut (IEL) varsin pinnalla oleva pop- asia ja niitten muuntumisia kuvattiin mitä moninaisimmissa koeasetteluisssa ja niitten uusia klooonautumskoodeja lueteltiin. Epitooppeja B ja T soluille piirreltiin ja gliadiinin hahmoa kuvattiin ja sen puolen epitooppeja osoitettiin. Alettiin myös pohtia, voisiko NHL lymfooma saada alkunsa joskus tuosta muuntuvaisuudesta.
Siis keliaakikolla ei monimutkainen typpi- ja rikkipitoinen gluteeniklimppi ehdi mitenkään tavallisella suolen mitalla "sulaa",vaan se jää antigeenisiksi peptideiksi ja senkin takia suoliston immuunijärjestelmä migroituu pilkkomaan sitä toisella tavalla kuin ruoansulatusentyymeillä- onhan siinä arvokas materiaali aminohappoa - HLA molekyylillä ja eliittisoluilla saadaan peptidiantigeeni yhä pienempiin pätkiin analysoiden ja tosiaan koettaen jotenkin ”syödä se osiin” missä prosessissa t imusolut kärsivät- ja mitä prosessia eivät ruoansulatusnesteet kykene selvittämään.
Gluteenille ei ole ilmeisesti jotain ”gluteinaasiX” entsyymiä keliaakikon genomissa. Gluteeni on evoluution sivistysvaiheessa muodostunut leivontatuotemolekyyli. Luomakunnan alussa ei ollut gluteenia. Gluteenin muodostuminen monimutkaiseksi molekyyliksi on tapahtunut maailman alettua vaurastua , viljan enentyä , lähinnä 1900 luvulla on gluteenin määrä ravinnossa kovasti lisääntynyt. Toiset kuitenkin pystyvät äkkipurkamaan rikkisilloista ja kolumnaarisista kovalensseista gluteenin ja siitä sitten pilkkomaan peptidit esiin. Jos genomissa piilee kuitenkin sellaistakin puuttuvaa entsyymia koodaava geenia, senkin virittäminen toimivaksi on utopista, sillä nykyisillään jo geenistön kantama HLA reaktio on niin tavattoman nopea. Minkälaisesta entsyymistä on kyse, mikä puuttuu, sitäkään ei suoraan saa mistään PubMed lähteestä vielä. yksinkertaisesti joka ihmistä ei lie luotu purkamaan ja sulattamaan gluteenia, mutta kuitenkin moni on kehittänyt sellaisen kyvyn jossain määrin. Missä määrin? Miten pulla purkautuu tertiäärirakenteistaan, rikkisidoksistaan, ja kovalenttisista aminohappopylväiköistään tavallisesti?
Sinänsä T-solujen kloonien luokitus ja siitä esitetyt abstraktit ja luentosarjat olivat kuin ”myriadien hyttysten taxonomiaa” ja sinänsä symposiumiin osallistuneille keliaakikoille uusi motivaatio komplianssiin. Tiedemiehet ovat asian viidakkoa raivaamassa.
Toisaalta on myös niin , että gluteeni saattaa niissä toksisissa peptideissään muistuttaa liikaa jonkin mikrobin jaksoa, joten immuunisysteemi ja HLA ei motivoidu toleranssiin- varmuuden vuoksi ( prioritoiden aggresiivista reaktiota potentiellia virusta tai hyödynnettävää soludebristä vastaan).
Mutta HLA-antigeenisyys voi olla taas sekundäärinen seuraamus jostain entsyymin poistogeenisyydestä ja siten tapa selvitä elossa parsien ja harsien geenistöä. Samalla säilyy reaktiotapa ”sille jollekin mikrobille”.
Ihminen (Psyyke, sielu, järki, kognitio) voi puolestaan vain olla avuksi immuunipuolustukselleen ja välttää gluteenia ja antaa kehonsa voida hyvin omine resursseineen immunologisessa autonomiassaan. Psyyke voi oppia tuntemaan asumalähiönsä kehon genomin perinnäisiä ominaisuuksia, jotka ovat terveinen tuhansien vuosien takaa. Kaupan hyllyjen tavarat 150 vuotta sitten olivat erilaiset.
Tuskin muuten lie koetettu koko gliadiinia joka kohdastaan jollain entsyymillä. Mikä entsyymi puuttuu, jos joku sidos ei purkaannu?
Kyse on myös sekundääri-tertiäärirakenteen purkamisen ehtimisestä samalla.
Keliakiassa toistaiseksi kaikkein yksinkertaisinta ja ekonomisinta on pitää tarkka gluteeniton dieetti aina, koko ikänsä. Kaikkein eniten turhautuu, jos puhuu asiasta niitten kanssa, jotka pystyvät sulattamaan leipänsä yhtä helposti kuin leijona syö bambin.Jotkut henkilöt eivät pysty käsittämään, että heille herkullinen vehnäleipä voi merkitä keliakikolle kuin muovipalan tai nahkan tarjoamista ruoaksi. Toisilla herkkyys gluteenia kohtaan alkaa jo suuontelosta: ikenet kipeytyvät, kieli kipeytyy.
26.11.2008 14:08
4.9. 2012
onsdag 26 november 2008
Gluteeni tuman rasitteena. NF-kB aktivaatio keliakiassa
Miksi keliaakikoilla tulisi olla hyvin tarkka gluteenin eliminaatio?
LÄHDE: Maiuri MC, De Stefano D, Mele G, Fecarotta S, Greco L, Troncone R, Carnuccio R
Nuclear factor kappa B is activated in small intestinal mucosa of celiac patients. J Mol Med. 2003 Jun;81(6):373-9. Epub 2003 May 13
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12743709
Geenistöön vaikuttava transkriptiotekijä kuin NF-kB säätelee tulehdusvasteita lisäämällä tiettyjen geenien ilmenemistä.
KELIAKIASSA on havaittu myös esiintyvän proinflammatorisia sytokiineja, adheesiomolekyylejä ja entsyymejä, joiden geeniexpression säätelyn takana on myös tämä nukleaarinen transkriptiotekijä NF-kB.
Tässä työssä tutkijat osoittavat, että hoitamattomassa keliakiassa potilaan tulehtuneessa limakalvossa aktivoituu tämä tärkeä yleinen transkriptiotekijä NF-kB. He tutkivat molekyylibiologian keinoin biopsianäytteet niin kontrolleilta kuin dieettiään hyvin pitäviltä keliaakikoilta että hoitamattomilta keliaakikoilta. Nyt tutkijat arvioivat NF-kB tekijän aktivaation merkityksen keliaakikolla.
Työssä analysoitiin myös erään NF-kB alayksikköproteiinin pitoisuudet, indusoituvien entsyymien esiintymä. Näitä oli tässä työssä typpioksidin syntaasi(iNOS) ja syklo-oxygenaasi-2 proteiini(COX2).
Mitä havaittiin?
Sekä NF-kB/DNA:ta sitova aktiviteetti että proteiinien p50/p65 tumapitoisuudet olivat korkeammat biopsianäytteissä niillä,.jotka olivat hoitamattomia keliaakikoita muihin ( sekä dieettinsä pitäviin että kontrolleihin) verrattuna.
Keliakiassa ilmentää pinttynyttä NF-kB aktivaatiotilaa sen esimolekyylin IKK inaktiiviksi muodoksi IkB beetaksi hajoaminen sytosolissa ja sitten tuman puolella esiintyvä Nf-kB.
Biopsianäytteissä NF-kB aktiivisuus pysyi päällä viljelmissä 6 tuntiin asti ja väheni 24 tunnissa ja jos lysaattiin lisättiin pepsiinin ja trypsiinin pilkkomaa gliadiinia, se aiheutti NF-kB-aktiivisuuden palaamisen 6 tunniksi.
NF-kB transkriptiotekijän DNA:ta sitova aktiviteetti korreloi mainittujen indusoituvien entsyymien iNOS ja COX2 esiintymisiin.
Nämä tulokset osoittavat ensimmäisen kerran, että keliakiapotilaan tulehtuneessa limakalvossa aktivoituu myös tämä yleinen NF-kB. Tästä voisi myös olettaa, että NF-kB voi edustaa keliakiataudissa tulehduksellisen vasteen modulaatiossa kohdemolekyyliä.
Kommenttini: Huomaa että keliaakikolla gluteenista tulee iso joukko antigeeneja, joiden peptidijaksoihin solu reagoi kuten esim virukseen, joka tulee ulkoa, tämän yleisen NF-kB- järjestelmän välityksellä, jolloin vain gluteenin eliminaatio ruoasta poistaa tämän joka syömiskerta tapahtuvan uuden ja turhan aktivaatiokierron, mikä on suuri rasitus kehon immuunipuolustukselle.
Eikä voi sanoa, etteikö olisi maligniteettiriskikin olemassa, kun ruoka joka päivä ärsyttää suolistossa nopeasti jakautuvissa soluissa genomitason kuin virus aiheuttaen noiden mitä vaikuttavimpien transkriptiotekijöiden sykliä turhaan.
Keliaakikolla ei kehity normaalitoleranssia antigeeniin, vaan antigeenitulva voittaa lopulta immuunijärjestelmän, vaikka se koettaisi mitä tahansa ”evaasiota” ruokaa kohtaan. Lopulta nukkaa tuhoutuu. Imusolut T ja B solut muuntuvat epitoopeiltaan ja malabsorptiotila - mikä on toisilla kuin "suora suoli"- poistaa toksista materiaalia joillain henkilöillä rajuinkin keinoin. Toiset voivat "ulosta suuremman määrän materiaalia mitä syövät ", jos tilanne on paha. Asia vei useankin hengen aiemmin, vaikka malabsorptio sekin on suojareaktio toksiinia kohtaan, mutta ravintoaineitten ja nesteen puutos voivat olla tuhoisia. Aiemmin alkuvaiheen hoidossa jouduttiin jopa antamaan verensiirtoa.
Toiset taas päätyvät suoliston eräänlaiseen turtumistilaan, anergiatilaan, jossa T ja B solun keskinäinen signalointi ei enää toimi, mutta on vaara että jatkuva muuntuvuus, mitä joka päivä aiheuttaa, jos ei eliminoi gluteenia, voi tehdä spontaanimutaatioita myös maligniin suuntaan.
Ei ole harvinaista että anergisia ylipainoisia keliaakikoitakin on monta. Henkilö ei voi hyvin, vaikka ei reagoisikaan rajusti gluteenille.
On ilahduttava tekijä, että EU on tarkentanut keliaakikoille tarkotetun ravinnon (CODEX ALIMENTARIUS 2008), että se on niin gluteenitonta tulevaisuudessa, että tuo NF-kB- signalointisykli gluteenista ei stimuloidu päivittäin esiin. Nyt on valtioitten taholta ojennettu kättä tälle kansakuntien yhdelle prosentille keliaakikoita. Keliakikoiden osuuden prosenttiluku vaikuttaa kasvavan vuosien myötä.
Jos NF-kB- järjestelmän aktivoituminen pitäisi esim hyttysen ininän tapaista ääntä korvan juuressa signaalina aktivoitumsesta, komplianssi ( hoitomyöntyvyys) keliakikkojen parempaan dieetinpitoon varmasti tehostuisi. Mutta NF-kB- aktivoituminen on hiljaista. Keho voi kyllä löytää varoituskeinoja, esim sekundaarisiä allergisia reaktioita aivoperäiseen käytöksen muuttamiseen ja parmepaan dieetin pitoon. Keho ikäänkuin koettaa antaa aivolle, hallitukselle, insiktiä.
Nyt lääketieteen taholta tulisi vain löytää kaikki synnynnäisesti ja perimältään keliaakikot, jotta gluteenivapaat elintarvikkeet (gluteenia korkeintaan 20 ppm/ kg) saavuttavat kohdeväestön. Samalla jo diagnosoitujen keliaakikoitten informointi ja hyvää käsityskykyä luova pedagoginen opetus komplianssin (hoitomyöntyvyyden) tärkeydestä on olennaista.
Lisäksi ekonominen tasavertaisuus ravintoaineen hankinnan suhteen olisi mitä tärkeintä. Harvoin keliaakikot voivat edes hankkia kautta vuoden heille tarkoitettuja erittäin puhtaita gluteenittomia tuotteita ja ehkä päätyvät vain johonkin alternatiiviseen ravintoon, onhan sitä rasvoja, kasviksia ja animaalistaravintoa, jossa ei ole gluteenirakennetta- mikä sinänsä on taas riski kontaminaatioitten takia, koska sellaisessa ravinnossa ei tarvitse olla todistusta gluteenipitoisuudesta.
Mitä enemmän keliaakikoita saadaan diagnosoitua, sitä ekonomisemmaksi tulee heille tehdyt elintarvikkeet, koska kysyntä kasvaa ja sitä paremmin menestyvät myös puhtaita gluteenittomia tuotteita valmistavat erikoistehtaat; sitä enemmän on normaalisti voivia keliaakikoita, joiden ei tarvitse roikkua sairaskassoissa anomassa "keliakiatautiin dieetinpitoapurahoja", koska ei ole tautia ja dieettikin on kohtuuhinnoissa . Ei veriryhmäkään ole tauti , vaan geenirakenne. Niin voi olla ihmiskunnassa myös dieetinsietorakenne, mikä vain on havaittava yksinkertaisemmin kuin vasta virheitten jälkeen tehdyistä tautilöydöksistä tai post mortem PAD.sta.
Ravinnon gluteenittomuuden herkkä testiliuska kotiolosuhteisiin olisi tietysti sellainen toivottava polyteknisia nörttejä tarvitseva keksintö
26.11.2008 11:57
Päivitystä 4.9. 2012.
Päivitystä 13.9. 2014
LÄHDE: Maiuri MC, De Stefano D, Mele G, Fecarotta S, Greco L, Troncone R, Carnuccio R
Nuclear factor kappa B is activated in small intestinal mucosa of celiac patients. J Mol Med. 2003 Jun;81(6):373-9. Epub 2003 May 13
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12743709
Geenistöön vaikuttava transkriptiotekijä kuin NF-kB säätelee tulehdusvasteita lisäämällä tiettyjen geenien ilmenemistä.
KELIAKIASSA on havaittu myös esiintyvän proinflammatorisia sytokiineja, adheesiomolekyylejä ja entsyymejä, joiden geeniexpression säätelyn takana on myös tämä nukleaarinen transkriptiotekijä NF-kB.
Tässä työssä tutkijat osoittavat, että hoitamattomassa keliakiassa potilaan tulehtuneessa limakalvossa aktivoituu tämä tärkeä yleinen transkriptiotekijä NF-kB. He tutkivat molekyylibiologian keinoin biopsianäytteet niin kontrolleilta kuin dieettiään hyvin pitäviltä keliaakikoilta että hoitamattomilta keliaakikoilta. Nyt tutkijat arvioivat NF-kB tekijän aktivaation merkityksen keliaakikolla.
Työssä analysoitiin myös erään NF-kB alayksikköproteiinin pitoisuudet, indusoituvien entsyymien esiintymä. Näitä oli tässä työssä typpioksidin syntaasi(iNOS) ja syklo-oxygenaasi-2 proteiini(COX2).
Mitä havaittiin?
Sekä NF-kB/DNA:ta sitova aktiviteetti että proteiinien p50/p65 tumapitoisuudet olivat korkeammat biopsianäytteissä niillä,.jotka olivat hoitamattomia keliaakikoita muihin ( sekä dieettinsä pitäviin että kontrolleihin) verrattuna.
Keliakiassa ilmentää pinttynyttä NF-kB aktivaatiotilaa sen esimolekyylin IKK inaktiiviksi muodoksi IkB beetaksi hajoaminen sytosolissa ja sitten tuman puolella esiintyvä Nf-kB.
Biopsianäytteissä NF-kB aktiivisuus pysyi päällä viljelmissä 6 tuntiin asti ja väheni 24 tunnissa ja jos lysaattiin lisättiin pepsiinin ja trypsiinin pilkkomaa gliadiinia, se aiheutti NF-kB-aktiivisuuden palaamisen 6 tunniksi.
NF-kB transkriptiotekijän DNA:ta sitova aktiviteetti korreloi mainittujen indusoituvien entsyymien iNOS ja COX2 esiintymisiin.
Nämä tulokset osoittavat ensimmäisen kerran, että keliakiapotilaan tulehtuneessa limakalvossa aktivoituu myös tämä yleinen NF-kB. Tästä voisi myös olettaa, että NF-kB voi edustaa keliakiataudissa tulehduksellisen vasteen modulaatiossa kohdemolekyyliä.
Kommenttini: Huomaa että keliaakikolla gluteenista tulee iso joukko antigeeneja, joiden peptidijaksoihin solu reagoi kuten esim virukseen, joka tulee ulkoa, tämän yleisen NF-kB- järjestelmän välityksellä, jolloin vain gluteenin eliminaatio ruoasta poistaa tämän joka syömiskerta tapahtuvan uuden ja turhan aktivaatiokierron, mikä on suuri rasitus kehon immuunipuolustukselle.
Eikä voi sanoa, etteikö olisi maligniteettiriskikin olemassa, kun ruoka joka päivä ärsyttää suolistossa nopeasti jakautuvissa soluissa genomitason kuin virus aiheuttaen noiden mitä vaikuttavimpien transkriptiotekijöiden sykliä turhaan.
Keliaakikolla ei kehity normaalitoleranssia antigeeniin, vaan antigeenitulva voittaa lopulta immuunijärjestelmän, vaikka se koettaisi mitä tahansa ”evaasiota” ruokaa kohtaan. Lopulta nukkaa tuhoutuu. Imusolut T ja B solut muuntuvat epitoopeiltaan ja malabsorptiotila - mikä on toisilla kuin "suora suoli"- poistaa toksista materiaalia joillain henkilöillä rajuinkin keinoin. Toiset voivat "ulosta suuremman määrän materiaalia mitä syövät ", jos tilanne on paha. Asia vei useankin hengen aiemmin, vaikka malabsorptio sekin on suojareaktio toksiinia kohtaan, mutta ravintoaineitten ja nesteen puutos voivat olla tuhoisia. Aiemmin alkuvaiheen hoidossa jouduttiin jopa antamaan verensiirtoa.
Toiset taas päätyvät suoliston eräänlaiseen turtumistilaan, anergiatilaan, jossa T ja B solun keskinäinen signalointi ei enää toimi, mutta on vaara että jatkuva muuntuvuus, mitä joka päivä aiheuttaa, jos ei eliminoi gluteenia, voi tehdä spontaanimutaatioita myös maligniin suuntaan.
Ei ole harvinaista että anergisia ylipainoisia keliaakikoitakin on monta. Henkilö ei voi hyvin, vaikka ei reagoisikaan rajusti gluteenille.
On ilahduttava tekijä, että EU on tarkentanut keliaakikoille tarkotetun ravinnon (CODEX ALIMENTARIUS 2008), että se on niin gluteenitonta tulevaisuudessa, että tuo NF-kB- signalointisykli gluteenista ei stimuloidu päivittäin esiin. Nyt on valtioitten taholta ojennettu kättä tälle kansakuntien yhdelle prosentille keliaakikoita. Keliakikoiden osuuden prosenttiluku vaikuttaa kasvavan vuosien myötä.
Jos NF-kB- järjestelmän aktivoituminen pitäisi esim hyttysen ininän tapaista ääntä korvan juuressa signaalina aktivoitumsesta, komplianssi ( hoitomyöntyvyys) keliakikkojen parempaan dieetinpitoon varmasti tehostuisi. Mutta NF-kB- aktivoituminen on hiljaista. Keho voi kyllä löytää varoituskeinoja, esim sekundaarisiä allergisia reaktioita aivoperäiseen käytöksen muuttamiseen ja parmepaan dieetin pitoon. Keho ikäänkuin koettaa antaa aivolle, hallitukselle, insiktiä.
Nyt lääketieteen taholta tulisi vain löytää kaikki synnynnäisesti ja perimältään keliaakikot, jotta gluteenivapaat elintarvikkeet (gluteenia korkeintaan 20 ppm/ kg) saavuttavat kohdeväestön. Samalla jo diagnosoitujen keliaakikoitten informointi ja hyvää käsityskykyä luova pedagoginen opetus komplianssin (hoitomyöntyvyyden) tärkeydestä on olennaista.
Lisäksi ekonominen tasavertaisuus ravintoaineen hankinnan suhteen olisi mitä tärkeintä. Harvoin keliaakikot voivat edes hankkia kautta vuoden heille tarkoitettuja erittäin puhtaita gluteenittomia tuotteita ja ehkä päätyvät vain johonkin alternatiiviseen ravintoon, onhan sitä rasvoja, kasviksia ja animaalistaravintoa, jossa ei ole gluteenirakennetta- mikä sinänsä on taas riski kontaminaatioitten takia, koska sellaisessa ravinnossa ei tarvitse olla todistusta gluteenipitoisuudesta.
Mitä enemmän keliaakikoita saadaan diagnosoitua, sitä ekonomisemmaksi tulee heille tehdyt elintarvikkeet, koska kysyntä kasvaa ja sitä paremmin menestyvät myös puhtaita gluteenittomia tuotteita valmistavat erikoistehtaat; sitä enemmän on normaalisti voivia keliaakikoita, joiden ei tarvitse roikkua sairaskassoissa anomassa "keliakiatautiin dieetinpitoapurahoja", koska ei ole tautia ja dieettikin on kohtuuhinnoissa . Ei veriryhmäkään ole tauti , vaan geenirakenne. Niin voi olla ihmiskunnassa myös dieetinsietorakenne, mikä vain on havaittava yksinkertaisemmin kuin vasta virheitten jälkeen tehdyistä tautilöydöksistä tai post mortem PAD.sta.
Ravinnon gluteenittomuuden herkkä testiliuska kotiolosuhteisiin olisi tietysti sellainen toivottava polyteknisia nörttejä tarvitseva keksintö
26.11.2008 11:57
Päivitystä 4.9. 2012.
Päivitystä 13.9. 2014
Dermatomyosiitti voi seurata ravinnon gluteenista
LÄHDE: Song MS, Farber D, Bitton A, Jass J, Singer M, Karpati G.
Dermatomyositis associated with celiac disease: response to a gluten-free diet. Can J Gastroenterol. 2006 Jun;20(6):433-5.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16779462
Lasten dermatomyosiitin ja keliakian välinen yhteys on jo hyvin dokumentoitua.
Aikuisväestössä sensijaan ei tätä assosiaatiota ole oikein tarkasti selvitetty.
Tässä artikkelissa esitetään harvinainen tapaus, jossa vasta dermatomyosiitin puhkeamasta alkoi selvitä taustasyy, keliakia.
Eräällä 40 vuotiaalla naisella todettiin dermatomyosiitti ja keliakia.
Kun oli ensin diagnosoitu silminnähtävä dermatomyosiitti ja sitten todettu raudanpuuteanemia, potilas lähetettiin jatkotutkimuksiin gastroenterologiselle puolelle pahanlaatuisuuden poissulkemiseksi.. Verenkuva osoitti malabsorptiolle tyypillistä monen vitamiinin vajetta. Suolibiopsialöydös osoittikin keliakian.
Kun aloitettiin tiukka adekvaatti gluteeniton dieetti, niin ravitsemukselliset vajeet ja dermatomyosiittikin katosivat.
Henkilön valkosoluantigeenihaplotyyppi (HLA-tekijä) tutkittiin ja se osoittautui olevan positiivinen HLA tekijöitten DR3 ja DQ2 suhteen. Nämä tekijät liittyvät nuoruuden dermatomyosiittiin sekä myös keliakiatautiin.
Sen takia tässä artikkelissa tiedemiehet ehdottavat, , että ne potilaat, joilla vastikään on havaittu dermatomyosiittia, testattaisiin myös keliakian suhteen, vaikka varsinaiset gastrointestinaaliset maha-suolistoalueen oireet puuttuisivatkin.
Päivitys 4.9. 2012
Kommentti:
Minulla itselläni oli ennen keliakiadieetin alkamista yhtäkkisiä dermatomyosiitin kaltaisia oireita käsivarsin lihasryhmien kipeytymistä ja lihasryhmien päällä iho muuttui punottavaksi. 1980- luvun alussa.Sitten lihakset alkoivat huveta ja laihduin kovasti. Aloitin keliakiadieetin 1981 kesäkuussa suolisto-oireiten takia. Iho korjaantui itsestään. .
Päivitys 13.9. 2019
Dermatomyositis associated with celiac disease: response to a gluten-free diet. Can J Gastroenterol. 2006 Jun;20(6):433-5.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16779462
Lasten dermatomyosiitin ja keliakian välinen yhteys on jo hyvin dokumentoitua.
Aikuisväestössä sensijaan ei tätä assosiaatiota ole oikein tarkasti selvitetty.
Tässä artikkelissa esitetään harvinainen tapaus, jossa vasta dermatomyosiitin puhkeamasta alkoi selvitä taustasyy, keliakia.
Eräällä 40 vuotiaalla naisella todettiin dermatomyosiitti ja keliakia.
Kun oli ensin diagnosoitu silminnähtävä dermatomyosiitti ja sitten todettu raudanpuuteanemia, potilas lähetettiin jatkotutkimuksiin gastroenterologiselle puolelle pahanlaatuisuuden poissulkemiseksi.. Verenkuva osoitti malabsorptiolle tyypillistä monen vitamiinin vajetta. Suolibiopsialöydös osoittikin keliakian.
Kun aloitettiin tiukka adekvaatti gluteeniton dieetti, niin ravitsemukselliset vajeet ja dermatomyosiittikin katosivat.
Henkilön valkosoluantigeenihaplotyyppi (HLA-tekijä) tutkittiin ja se osoittautui olevan positiivinen HLA tekijöitten DR3 ja DQ2 suhteen. Nämä tekijät liittyvät nuoruuden dermatomyosiittiin sekä myös keliakiatautiin.
Sen takia tässä artikkelissa tiedemiehet ehdottavat, , että ne potilaat, joilla vastikään on havaittu dermatomyosiittia, testattaisiin myös keliakian suhteen, vaikka varsinaiset gastrointestinaaliset maha-suolistoalueen oireet puuttuisivatkin.
Päivitys 4.9. 2012
Kommentti:
Minulla itselläni oli ennen keliakiadieetin alkamista yhtäkkisiä dermatomyosiitin kaltaisia oireita käsivarsin lihasryhmien kipeytymistä ja lihasryhmien päällä iho muuttui punottavaksi. 1980- luvun alussa.Sitten lihakset alkoivat huveta ja laihduin kovasti. Aloitin keliakiadieetin 1981 kesäkuussa suolisto-oireiten takia. Iho korjaantui itsestään. .
Päivitys 13.9. 2019
Gluteeni kasvunestäjänä
Celiakia ja sekundaarinen panhypopituitarismi
LÄHDE: Akbay, Esen MD ; Gen, Ramazan MD ; Yldz, Altan MD Sezer, Kerem MD Panhypopituitarism and Celiac Disease. Case Report Endocrinologist. 18(1):23-24, January/February 2008.
http://www.theendocrinologist.org/pt/re/endocrinologist/abstract.0001961
Keliakia monimuotoisuudessaan aiheuttaa kasvuikäiselle ehkä sekundäärisen panhypopituitarismin.
Tässä on eräs tapaus havaittu. 19 vuotias mies jäi lyhytkasvuiseksi ja puberteetti viivästyi. Hänelle oli kuitenkin aikanaan annettu kasvuhormonia GH ja L-thyroksiinia eli kilpirauhashormonia, mutta tilanne tällä yksilöllä ei ilmeisesti ollut näillä korjaantunut.
Sitten todettiin lisäksi hypogonadismi ja sekundäärinen lisämunuaisen toiminnan heikkous. Luustonkasvu oli tällä varhaisaikuisella vielä 12.5 vuoden ikää vastaava ja kasvulinjat eli epifyysit olivat auki.
Vaikka sitten supplementoitiin jo kaikkia hormoneja ei tilanne vieläkään kirkastunut eikä kasvua saatu kiinni.
Lopulta tehtiin gastroenterologinen tutkimus ja huomattiin keliakia, joten myös gluteenivapaa dieetti liitettiin terapiaan.
Sittemmin arveltiin taudin primääriksi syyksi vain pelkkää keliakiaa, siis pojan ravinnossa oli ollut liikaa gluteenia koko nuori ikä.
Tämä artikkeli ei ole Suomesta.
Päivitys 3.9. 2014
LÄHDE: Akbay, Esen MD ; Gen, Ramazan MD ; Yldz, Altan MD Sezer, Kerem MD Panhypopituitarism and Celiac Disease. Case Report Endocrinologist. 18(1):23-24, January/February 2008.
http://www.theendocrinologist.org/pt/re/endocrinologist/abstract.0001961
Keliakia monimuotoisuudessaan aiheuttaa kasvuikäiselle ehkä sekundäärisen panhypopituitarismin.
Tässä on eräs tapaus havaittu. 19 vuotias mies jäi lyhytkasvuiseksi ja puberteetti viivästyi. Hänelle oli kuitenkin aikanaan annettu kasvuhormonia GH ja L-thyroksiinia eli kilpirauhashormonia, mutta tilanne tällä yksilöllä ei ilmeisesti ollut näillä korjaantunut.
Sitten todettiin lisäksi hypogonadismi ja sekundäärinen lisämunuaisen toiminnan heikkous. Luustonkasvu oli tällä varhaisaikuisella vielä 12.5 vuoden ikää vastaava ja kasvulinjat eli epifyysit olivat auki.
Vaikka sitten supplementoitiin jo kaikkia hormoneja ei tilanne vieläkään kirkastunut eikä kasvua saatu kiinni.
Lopulta tehtiin gastroenterologinen tutkimus ja huomattiin keliakia, joten myös gluteenivapaa dieetti liitettiin terapiaan.
Sittemmin arveltiin taudin primääriksi syyksi vain pelkkää keliakiaa, siis pojan ravinnossa oli ollut liikaa gluteenia koko nuori ikä.
Tämä artikkeli ei ole Suomesta.
Päivitys 3.9. 2014
Polyglandulaari autoimmuuni oireyhtymä var. 2
Autoimmuuninen gastriitti, vakava megaloblastinen anemia ja keliakianomainen sprue nuorella naisella!
LÄHDE: Kleine G. [Severe anemia in a young woman. Description of a rare coincidence] Dtsch Med Wochenschr. 2007 Jul 30;132(30):1571-4.
http://www.aafp.org/afp/20070301/667.html
Gluteenin eliminaatio hoidon yhtenä osana eräällä 25 vuotiaalla naisella tiellä terveyteen.
Ensimmäisenä konkreettisia näyttöjä antavana oireena keliakiasta voi olla verimuutos.
Saksasta tri G Kleine. kuvaa tällaisen löydön. 25 vuotias nainen etsi vaivoihinsa apua. Hänellä oli rasituksessa esiintyvä hengenahdistusta ja tiheä hengitys. Sitten tutkimuksissa havaittiin vahva anemia. Ei ihmeempaa mahavaivaa tuntunut eikä erityisempia allergeenejakaan ollut havaittavissa . Eikä suvusta erityistä.
Miten asia selvisi?
Nuoren naisen koko veren analyyseissä todettiin anemia makrosytääriseksi Vitamiini B12 taso oli madaltunut ja biopsioissa oli autoimmuuninen gastriitti ja tyypilliset megaloblastiset muutokset luuydinpunktiostakin. Siis oliko kyse oli B12- vitamiinin puutteesta?
Lisäksi gastroskopiassa (mahalaukun tähystyksessä) oli myös keliakialle tyypilliset limakalvo-atrofiat. Tästä seurasikin sitten kombinoitu terapia: Lihakseen annettiin B12-vitamiinipistoksia tietyin välein ja aloitettiin koko iän gluteenivapaa dieetti.
Tutkijoitten johtopäätös tämän yksilön taudista oli seuraava:Autoimmuunisen gastriitin ja keliakiaspruetaudin kombinaatio on todennäköisesti polyglandulaarisen autoimmuunisen syndrooman variantti tyyppi 2. Varhainen diagnoosi, gluteenivapaa dieetti ja B12- administraatio ja asianmukainen jälkikontrolli estänevät vakavat komplikaatiot.
Oma kommentti:
Tällä henkilöllä on syytä jatkossa myös seurata amhdollista autoimmuunin kilpirauhjastulehduksenkin ilmenemistä, kilpirauhasvasta-aineita ja kilpirauhasen toimintakykyä (TPO, TSH, T4). Muitakin rauhasia on syytä kontrolloida: Silmän kyynelrauhaset voivat toimia huonommin ja silloin vaarantuu sarveiskalvo. Osasyynä tietysti voi olla sprue malabsorptiotilan sekundääriset seuraamukset (jos myös rasva-aineitten menetys dominoi nukkakadossa) ja hypotyreoosin pahentama silmästatus. Kyse ei ole esim Sjögrenin syndromasta, ja kortisoni vain pahentaisi tilanteen. Malabsorption hoitoannokset A-vitamiinia voivat olla oireet poistava (Kts. hoito kuten xeroftalmiassa).
Ja GLUTEENIVAPAA DIEETTI tietysti
On vain niin, että hyvin varhainen jo lapsuudessa löydetty keliakia olisi voinut ehkäistä muitten ( mahd. sekundääristen) tautien kehkeytymisen.Tosin B12- vitamiinin puuttellakin on oma geenitaustansa.
Muistiin 02/02/2008 17:17 L Bright
Päivitys 4.9. 2012
Päivitys 13.9. 2014
LÄHDE: Kleine G. [Severe anemia in a young woman. Description of a rare coincidence] Dtsch Med Wochenschr. 2007 Jul 30;132(30):1571-4.
http://www.aafp.org/afp/20070301/667.html
Gluteenin eliminaatio hoidon yhtenä osana eräällä 25 vuotiaalla naisella tiellä terveyteen.
Ensimmäisenä konkreettisia näyttöjä antavana oireena keliakiasta voi olla verimuutos.
Saksasta tri G Kleine. kuvaa tällaisen löydön. 25 vuotias nainen etsi vaivoihinsa apua. Hänellä oli rasituksessa esiintyvä hengenahdistusta ja tiheä hengitys. Sitten tutkimuksissa havaittiin vahva anemia. Ei ihmeempaa mahavaivaa tuntunut eikä erityisempia allergeenejakaan ollut havaittavissa . Eikä suvusta erityistä.
Miten asia selvisi?
Nuoren naisen koko veren analyyseissä todettiin anemia makrosytääriseksi Vitamiini B12 taso oli madaltunut ja biopsioissa oli autoimmuuninen gastriitti ja tyypilliset megaloblastiset muutokset luuydinpunktiostakin. Siis oliko kyse oli B12- vitamiinin puutteesta?
Lisäksi gastroskopiassa (mahalaukun tähystyksessä) oli myös keliakialle tyypilliset limakalvo-atrofiat. Tästä seurasikin sitten kombinoitu terapia: Lihakseen annettiin B12-vitamiinipistoksia tietyin välein ja aloitettiin koko iän gluteenivapaa dieetti.
Tutkijoitten johtopäätös tämän yksilön taudista oli seuraava:Autoimmuunisen gastriitin ja keliakiaspruetaudin kombinaatio on todennäköisesti polyglandulaarisen autoimmuunisen syndrooman variantti tyyppi 2. Varhainen diagnoosi, gluteenivapaa dieetti ja B12- administraatio ja asianmukainen jälkikontrolli estänevät vakavat komplikaatiot.
Oma kommentti:
Tällä henkilöllä on syytä jatkossa myös seurata amhdollista autoimmuunin kilpirauhjastulehduksenkin ilmenemistä, kilpirauhasvasta-aineita ja kilpirauhasen toimintakykyä (TPO, TSH, T4). Muitakin rauhasia on syytä kontrolloida: Silmän kyynelrauhaset voivat toimia huonommin ja silloin vaarantuu sarveiskalvo. Osasyynä tietysti voi olla sprue malabsorptiotilan sekundääriset seuraamukset (jos myös rasva-aineitten menetys dominoi nukkakadossa) ja hypotyreoosin pahentama silmästatus. Kyse ei ole esim Sjögrenin syndromasta, ja kortisoni vain pahentaisi tilanteen. Malabsorption hoitoannokset A-vitamiinia voivat olla oireet poistava (Kts. hoito kuten xeroftalmiassa).
Ja GLUTEENIVAPAA DIEETTI tietysti
On vain niin, että hyvin varhainen jo lapsuudessa löydetty keliakia olisi voinut ehkäistä muitten ( mahd. sekundääristen) tautien kehkeytymisen.Tosin B12- vitamiinin puuttellakin on oma geenitaustansa.
Muistiin 02/02/2008 17:17 L Bright
Päivitys 4.9. 2012
Päivitys 13.9. 2014
Keliakikon riskit ravinnon gluteenista Olea Ole´nin väitöskirjan mukaan
KELIAKIA uutta
http://diss.kib.ki.se/2008/978-91-7409-139-7/
VÄITÖSKIRJA: Olén, Ola Complications and associated conditions of celiac disease (CD)
12.9.2008. ISBN: 978-91-7409-139-7
VÄITÖSKIRJATYÖN TARKOITUS on ollut tutkia keliakian mahdollisia komplikaatioita ja tautiin liittyviä tiloja, jotta saataisiin enemmän valoa taudin aiheuttamaan rasitteeseen ja jotta voitaisiin tunnistaa ne henkilöt, joilla on keliakiataudin riski, jolloin CD seulontaa tulee harkita. Tutkijaryhmä mittasi myös keliakiadieetin tehoa lymfoomariskissä.
TAUSTAA, MENETELMÄT JA TULOKSET
Lymfooma on keliakian huomioonotettava komplikaatio. Väitöskirjassa käytettiin ruotsalaisen väestöön perustuvia rekistereitä.
Suomennosta abstraktista 30.9.2008 10:06 L Bright
Päivitys 4.9. 2012
Päivity 13.9. 2014
http://diss.kib.ki.se/2008/978-91-7409-139-7/
VÄITÖSKIRJA: Olén, Ola Complications and associated conditions of celiac disease (CD)
12.9.2008. ISBN: 978-91-7409-139-7
VÄITÖSKIRJATYÖN TARKOITUS on ollut tutkia keliakian mahdollisia komplikaatioita ja tautiin liittyviä tiloja, jotta saataisiin enemmän valoa taudin aiheuttamaan rasitteeseen ja jotta voitaisiin tunnistaa ne henkilöt, joilla on keliakiataudin riski, jolloin CD seulontaa tulee harkita. Tutkijaryhmä mittasi myös keliakiadieetin tehoa lymfoomariskissä.
TAUSTAA, MENETELMÄT JA TULOKSET
Lymfooma on keliakian huomioonotettava komplikaatio. Väitöskirjassa käytettiin ruotsalaisen väestöön perustuvia rekistereitä.
- Virtsatie-infektioja keliakia
- ITP ja keliakia
- Sepsis ja keliakia
- BMI ja keliakia
- Komplianssi ja keliakia
- Lymfoomariski ja keliakia
Suomennosta abstraktista 30.9.2008 10:06 L Bright
Päivitys 4.9. 2012
Päivity 13.9. 2014
fredag 21 november 2008
Codex alimentarius 1971 ja 2008
Gluteeniton ravinto ja Codex standardi
Vuonna 2008 on gluteenittoman elintarvikkeen standardi tarkennettu
Vuoden 1981 CODEX ALIMENTARIUS esitti gluteenittoman elintarvikkeen vaatimuksiksi oikeastaan suhteellisen gluteenittomuuden, sillä siinä sai olla immunologisia määriä gluteenia, jotka kuitenkin antoivat nukkavaurion pahentua. Mutta sitä ei tiedetty silloin.
Esim. vehnätärkkelys, jossa oli alle 0,3 % proteiinia pidetiin gluteenittomana.
Vasta nyt 2008 ei enää vehnäperäisiä valmisteita pidetä puhdistettuinakaan gluteenittomina, vaan gluteenitonta on todellakin vain luonnostaan gluteenittomista viljoista tehdyt kontaminoitumattomat valmisteet, joissa on korkeintaan 20 ppm gluteenia eli korkeintaan 20 mg gluteenia yhdessä kilossa elintarviketta.
VÄLIVAIHE
2008 23 heinäkuuta tuli uutinen, että oltiin muokkaamassa uusi raja-arvo uuden Codexstandardin myötä Codex- standardit ovat työn alla EU:ssa ja sillä aikaa kun näitä valmistellaan ja muokataan, pätee Ruotsissa vielä vanhat raja-arvot 20 ppm - 200ppm/ kg ruokaa. Säännöstön tulisi valmistua nyt loppuvuodesta ja siirtymäaika kestää 3 vuotta kautta markkinoiden.
ENTISET RAJA-ARVOT
Luonnostaan gluteenivapaa tarkoitti sellaista tuotetta, joka perustui maissille, riisille tai hirssille joissa gluteenipitoisuus ei ylitä 20 mg/ kg. elintarviketta (siis 20 ppm).
Gluteenivapaata oli elintarvike, joka oli tehty sellaisesta viljasta, josta oli vähennetty gluteeni, esim vehnätärkkelyksestä, jonka gluteenipitoisuus ei ylitä 200 mg/ kg ( 200 ppm).
UUDESSA STANDARDISSA
käytetään vain yhtä raja-arvoa käsitteelle gluteenivapaa ja se tarkoittaa , että gluteenipitoisuus saa olla korkeintaan 20 mg kilossa markkinoitavaa elintarviketta. Tämä uusi raja-arvo tarkentaa Codex standardin vuodelta 1981 ja koskee kaikkia tuotteita, jotka ovat luonnostaan gluteenivapaita tai joita sanotaan sellaisiksi, että niistä on gluteeni vähennetty.
Tämä tarkoittaa huomattavaa tarkennusta niille tuotteille, joita sanotaan gluteenista puhdistetuksi vehnätärkkelykseksi tai siitä tehdyiksi tuotteiksi. Raja-arvo näille erityisvalmisteisille tuotteille on nyt ylärajalta vain 100 ppm ( 100 mg/ kg, mikä on 0.01 % gluteenia tuotteessa. Näitä tuotteita ei saa nimittää gluteenivapaiksi, mutta miksi niitä sitten kutsutaan, sen saa kukin valtio itse päättää.
On muita saman kaltaisia uutisia muutoksista Codex- standardissa.
KAURA, joka on kontaminoitumaton vehnästä, rukiista ja ohrasta, on käyttökelpoista elintarvikkeen ingredienssinä Codexin mukaan, jos se on valtiossa muuten sallittua keliakiassa.
Asialta vaihtuu myös otsikko. Aiemmin mainittiin ” Codex standard gluteenittomista elintarvikkeista”. Nyt mainitaan: Revidoitu Codex-standard niistä erityisdieetin elintarvikkeista, joita gluteeni-intolerantikot käyttävät”. ”Draft revised Codex standard for foods for special dietary use for persons intolerant to gluten” Ennen: Codex standard for ”gluten-free” foods.
Ohjelma on: Joint FAO/WHO Food Standards programme.
FAO kantaa suurimmalta osalta vastuun käytännöllisestä ja ekonomisesta puolesta FAO:n tehtävänä on suojata konsumenttien terveyttä ja taata kansainvälisen elintarvikekaupan asianmukaisuus.
Väestöstä 1 % tarvitsee gluteenivapaata ravintoa.
Jo väestö on 5 miljoonaa, asia koskee 50 000 henkilöä.
Englantilaisesta tekstistä sitaatti:
http://www.slv.se/upload/dokument/nyheter/2008/Draft%20Revised%20Codex%20Standard%20FSDU%20glutenintolerant.pdf
(At Step 8 of the Procedure)
1. SCOPE/ Yleiskatsaus
2. DESCRIPTION/ Kuvaus
2.1 Definitions/ Määritelmät
2.1.1 Gluten-free foods /Gluteenittomat elintarvikkeet (alle 0,002 %)
Gluten-free foods are dietary foods
a) consisting of or made only from one or more ingredients which do not contain wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats
1 or their crossbred varieties, and the gluten level does not exceed 20 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer,and/or
b) consisting of one or more ingredients from wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties, which have been specially processed to remove gluten, and the gluten level does not exceed 20 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer.
2.1.2 Foods specially processed to reduce gluten content to a level above 20 up to 100 mg/kg /Gluteenin vähentämiseksi prosessoidut elintarvikkeet (0,002- 0.01 %)
These foods consist of one or more ingredients from wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties, which have been specially processed to reduce the gluten content to a level above 20 up to 100 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer. Decisions on the marketing of products described in this section may be determined at the national level.
2.2 Subsidiary Definitions /Lisämääritelmät
2.2.1 Gluten /Mitä on gluteeni?
For the purpose of this standard, "gluten" is defined as a protein fraction from wheat, rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties and derivatives thereof, to which some persons are intolerant and that is insoluble in water and 0.5M NaCl.
2.2.2 Prolamins /Mitä ovat prolamiinit?
Prolamins are defined as the fraction from gluten that can be extracted by 40 - 70% of ethanol. The prolamin from wheat is gliadin, from rye is secalin, from barley hordein and from oats 1 avenin.
It is however an established custom to speak of gluten sensitivity.
The prolamin content of gluten is generally taken as 50%.
3. ESSENTIAL COMPOSITION AND QUALITY FACTORS / Välttämätön rakenne ja laatutekijät
3.1 For products referred to in 2.1.1 / Tuotteille, jotka mainitaan kohdassa 2.1.1.
a) and b), the gluten content shall not exceed 20 mg/kg in the food as sold or distributed to the consumer. 1 Oats can be tolerated by most but not all people who are intolerant to gluten. Therefore, the allowance of oats that are not contaminated with wheat, rye or barley in foods covered by this standard may be determined at the national level.
3.2 For products referred to in 2.1.2 / Tuotteille, jotka mainitaan kohdassa 2.1.2.
the gluten content shall not exceed 100 mg/kg in the food as sold or distributed to the consumer.
3.3. Products covered by this standard /Tämän standardin kattamien tuotteiden laatu
substituting important basic foods, should supply approximately the same amount of vitamins and minerals as the original foods they replace.
3.4 The products covered by this standard /Tämän standardnin kattamien tuotteiden valmistus
shall be prepared with special care under Good Manufacturing Practice (GMP) to avoid contamination with gluten.
4. LABELLING / Tuotteiden merkkaus "Gluteeniton"
In addition to the general labelling provisions contained in the General Standard for the Labelling of Prepackaged Foods (CODEX STAN 1-1985) and the General Standard for the Labelling of and Claims for Prepackaged Foods for Special Dietary Uses (CODEX STAN 146-1985), and any specific labelling provisions set out in a Codex standard applying to the particular food concerned, the following provisions for the labelling of “gluten-free foods” shall apply:
4.1 The term "gluten-free" shall be printed in the immediate proximity of the name of the product in the case of products described in section 2.1.1.
4.2 The labelling of products described in section 2.1.2 should be determined at the national level. However these products must not be called gluten-free. The labelling terms for such products should indicate the true nature of the food, and shall be printed in the immediate proximity of the name of the product.
" Luonnostaan gluteenivapaan" elintarvikkeen merkkauksesta
4.3 A food which, by its nature, is suitable for use as part of a gluten-free diet, shall not be designated “special dietary”, “special dietetic” or any other equivalent term. However, such a food may bear a statement on the label that “this food is by its nature gluten-free” provided that it complies with the essential composition provisions for gluten-free as set out in section 3.1 and provided that such a statement does not mislead the consumer. More detailed rules in order to ensure that the consumer is not misled may be determined at the national level.
5. METHODS OF ANALYSIS AND SAMPLING / Analyysimetodit ja näytteet
5.1 General outline of the methods / Metodien yleislinjat
The quantitative determination of gluten in foods and ingredients shall be based on an
immunologic method or other method providing at least equal sensitivity and specificity.
The antibody used should react with the cereal protein fractions that are toxic for persons
intolerant to gluten and should not cross-react with other cereal proteins or other constituents of the foods or ingredients. Methods used for determination should be validated and calibrated against a certified reference material,, if available.• The detection limit has to be appropriate according to the state of the art and the technical standard. It should be 10 mg gluten/kg or below. The qualitative analysis that indicates the presence of gluten shall be based on relevant methods (e.g. ELISA-based methods, DNA methods).
5.2 Method for determination of gluten /Gluteenin määritysmetodi
Enzyme-linked Immunoassay (ELISA) R5 Mendez Method
PÄIVITYSLUENTA 4.9. 2012 tästä aiemmasta Codex Alimentariuksesta
Vuonna 2008 on gluteenittoman elintarvikkeen standardi tarkennettu
Vuoden 1981 CODEX ALIMENTARIUS esitti gluteenittoman elintarvikkeen vaatimuksiksi oikeastaan suhteellisen gluteenittomuuden, sillä siinä sai olla immunologisia määriä gluteenia, jotka kuitenkin antoivat nukkavaurion pahentua. Mutta sitä ei tiedetty silloin.
Esim. vehnätärkkelys, jossa oli alle 0,3 % proteiinia pidetiin gluteenittomana.
Vasta nyt 2008 ei enää vehnäperäisiä valmisteita pidetä puhdistettuinakaan gluteenittomina, vaan gluteenitonta on todellakin vain luonnostaan gluteenittomista viljoista tehdyt kontaminoitumattomat valmisteet, joissa on korkeintaan 20 ppm gluteenia eli korkeintaan 20 mg gluteenia yhdessä kilossa elintarviketta.
VÄLIVAIHE
2008 23 heinäkuuta tuli uutinen, että oltiin muokkaamassa uusi raja-arvo uuden Codexstandardin myötä Codex- standardit ovat työn alla EU:ssa ja sillä aikaa kun näitä valmistellaan ja muokataan, pätee Ruotsissa vielä vanhat raja-arvot 20 ppm - 200ppm/ kg ruokaa. Säännöstön tulisi valmistua nyt loppuvuodesta ja siirtymäaika kestää 3 vuotta kautta markkinoiden.
ENTISET RAJA-ARVOT
Luonnostaan gluteenivapaa tarkoitti sellaista tuotetta, joka perustui maissille, riisille tai hirssille joissa gluteenipitoisuus ei ylitä 20 mg/ kg. elintarviketta (siis 20 ppm).
Gluteenivapaata oli elintarvike, joka oli tehty sellaisesta viljasta, josta oli vähennetty gluteeni, esim vehnätärkkelyksestä, jonka gluteenipitoisuus ei ylitä 200 mg/ kg ( 200 ppm).
UUDESSA STANDARDISSA
käytetään vain yhtä raja-arvoa käsitteelle gluteenivapaa ja se tarkoittaa , että gluteenipitoisuus saa olla korkeintaan 20 mg kilossa markkinoitavaa elintarviketta. Tämä uusi raja-arvo tarkentaa Codex standardin vuodelta 1981 ja koskee kaikkia tuotteita, jotka ovat luonnostaan gluteenivapaita tai joita sanotaan sellaisiksi, että niistä on gluteeni vähennetty.
Tämä tarkoittaa huomattavaa tarkennusta niille tuotteille, joita sanotaan gluteenista puhdistetuksi vehnätärkkelykseksi tai siitä tehdyiksi tuotteiksi. Raja-arvo näille erityisvalmisteisille tuotteille on nyt ylärajalta vain 100 ppm ( 100 mg/ kg, mikä on 0.01 % gluteenia tuotteessa. Näitä tuotteita ei saa nimittää gluteenivapaiksi, mutta miksi niitä sitten kutsutaan, sen saa kukin valtio itse päättää.
On muita saman kaltaisia uutisia muutoksista Codex- standardissa.
KAURA, joka on kontaminoitumaton vehnästä, rukiista ja ohrasta, on käyttökelpoista elintarvikkeen ingredienssinä Codexin mukaan, jos se on valtiossa muuten sallittua keliakiassa.
Asialta vaihtuu myös otsikko. Aiemmin mainittiin ” Codex standard gluteenittomista elintarvikkeista”. Nyt mainitaan: Revidoitu Codex-standard niistä erityisdieetin elintarvikkeista, joita gluteeni-intolerantikot käyttävät”. ”Draft revised Codex standard for foods for special dietary use for persons intolerant to gluten” Ennen: Codex standard for ”gluten-free” foods.
- Mikä on Codex Alimentarius?
Ohjelma on: Joint FAO/WHO Food Standards programme.
FAO kantaa suurimmalta osalta vastuun käytännöllisestä ja ekonomisesta puolesta FAO:n tehtävänä on suojata konsumenttien terveyttä ja taata kansainvälisen elintarvikekaupan asianmukaisuus.
Väestöstä 1 % tarvitsee gluteenivapaata ravintoa.
Jo väestö on 5 miljoonaa, asia koskee 50 000 henkilöä.
Englantilaisesta tekstistä sitaatti:
http://www.slv.se/upload/dokument/nyheter/2008/Draft%20Revised%20Codex%20Standard%20FSDU%20glutenintolerant.pdf
(At Step 8 of the Procedure)
1. SCOPE/ Yleiskatsaus
2. DESCRIPTION/ Kuvaus
2.1 Definitions/ Määritelmät
2.1.1 Gluten-free foods /Gluteenittomat elintarvikkeet (alle 0,002 %)
Gluten-free foods are dietary foods
a) consisting of or made only from one or more ingredients which do not contain wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats
1 or their crossbred varieties, and the gluten level does not exceed 20 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer,and/or
b) consisting of one or more ingredients from wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties, which have been specially processed to remove gluten, and the gluten level does not exceed 20 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer.
2.1.2 Foods specially processed to reduce gluten content to a level above 20 up to 100 mg/kg /Gluteenin vähentämiseksi prosessoidut elintarvikkeet (0,002- 0.01 %)
These foods consist of one or more ingredients from wheat (i.e., all Triticum species, such as durum wheat, spelt, and kamut), rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties, which have been specially processed to reduce the gluten content to a level above 20 up to 100 mg/kg in total, based on the food as sold or distributed to the consumer. Decisions on the marketing of products described in this section may be determined at the national level.
2.2 Subsidiary Definitions /Lisämääritelmät
2.2.1 Gluten /Mitä on gluteeni?
For the purpose of this standard, "gluten" is defined as a protein fraction from wheat, rye, barley, oats 1 or their crossbred varieties and derivatives thereof, to which some persons are intolerant and that is insoluble in water and 0.5M NaCl.
2.2.2 Prolamins /Mitä ovat prolamiinit?
Prolamins are defined as the fraction from gluten that can be extracted by 40 - 70% of ethanol. The prolamin from wheat is gliadin, from rye is secalin, from barley hordein and from oats 1 avenin.
It is however an established custom to speak of gluten sensitivity.
The prolamin content of gluten is generally taken as 50%.
3. ESSENTIAL COMPOSITION AND QUALITY FACTORS / Välttämätön rakenne ja laatutekijät
3.1 For products referred to in 2.1.1 / Tuotteille, jotka mainitaan kohdassa 2.1.1.
a) and b), the gluten content shall not exceed 20 mg/kg in the food as sold or distributed to the consumer. 1 Oats can be tolerated by most but not all people who are intolerant to gluten. Therefore, the allowance of oats that are not contaminated with wheat, rye or barley in foods covered by this standard may be determined at the national level.
3.2 For products referred to in 2.1.2 / Tuotteille, jotka mainitaan kohdassa 2.1.2.
the gluten content shall not exceed 100 mg/kg in the food as sold or distributed to the consumer.
3.3. Products covered by this standard /Tämän standardin kattamien tuotteiden laatu
substituting important basic foods, should supply approximately the same amount of vitamins and minerals as the original foods they replace.
3.4 The products covered by this standard /Tämän standardnin kattamien tuotteiden valmistus
shall be prepared with special care under Good Manufacturing Practice (GMP) to avoid contamination with gluten.
4. LABELLING / Tuotteiden merkkaus "Gluteeniton"
In addition to the general labelling provisions contained in the General Standard for the Labelling of Prepackaged Foods (CODEX STAN 1-1985) and the General Standard for the Labelling of and Claims for Prepackaged Foods for Special Dietary Uses (CODEX STAN 146-1985), and any specific labelling provisions set out in a Codex standard applying to the particular food concerned, the following provisions for the labelling of “gluten-free foods” shall apply:
4.1 The term "gluten-free" shall be printed in the immediate proximity of the name of the product in the case of products described in section 2.1.1.
4.2 The labelling of products described in section 2.1.2 should be determined at the national level. However these products must not be called gluten-free. The labelling terms for such products should indicate the true nature of the food, and shall be printed in the immediate proximity of the name of the product.
" Luonnostaan gluteenivapaan" elintarvikkeen merkkauksesta
4.3 A food which, by its nature, is suitable for use as part of a gluten-free diet, shall not be designated “special dietary”, “special dietetic” or any other equivalent term. However, such a food may bear a statement on the label that “this food is by its nature gluten-free” provided that it complies with the essential composition provisions for gluten-free as set out in section 3.1 and provided that such a statement does not mislead the consumer. More detailed rules in order to ensure that the consumer is not misled may be determined at the national level.
5. METHODS OF ANALYSIS AND SAMPLING / Analyysimetodit ja näytteet
5.1 General outline of the methods / Metodien yleislinjat
The quantitative determination of gluten in foods and ingredients shall be based on an
immunologic method or other method providing at least equal sensitivity and specificity.
The antibody used should react with the cereal protein fractions that are toxic for persons
intolerant to gluten and should not cross-react with other cereal proteins or other constituents of the foods or ingredients. Methods used for determination should be validated and calibrated against a certified reference material,, if available.• The detection limit has to be appropriate according to the state of the art and the technical standard. It should be 10 mg gluten/kg or below. The qualitative analysis that indicates the presence of gluten shall be based on relevant methods (e.g. ELISA-based methods, DNA methods).
5.2 Method for determination of gluten /Gluteenin määritysmetodi
Enzyme-linked Immunoassay (ELISA) R5 Mendez Method
PÄIVITYSLUENTA 4.9. 2012 tästä aiemmasta Codex Alimentariuksesta
lördag 15 november 2008
Kotimaiset viljat vehnä, ruis, ohra ja kaura
Nykyajan suomalainen voi sanoa olla syntyneensä onnelliseen aikakauteen, kun jopa keliaakikot, jota kansassa on noin 1 prosentti, alkavat pysyä hengissä, ja niin turhat terveitten kuolemat ovat täten vähentyneet ja kansa lisääntyy, kun jokainen saa varhain tietää oman luonnollisen dieettinsä, joka on yhtä tärkeä asia tietää kuin oikea veriryhmä. Jokaisella yksilöllä modernissa valtiossa oikeus tarvittaessa saada verensiirrossa hänelle sopivaa verta ja samoin elämänsä aikana oikeaa ravintoa, mikä vastaa geneettistä dieettityyppiä. Tämä ajattelutapa tosin ei ole yleinen. Yleiempää on ajatella, että ihmisen tulee syödä varojensa mukaan: Jos ei ole varoja on nälkää. Nälänhädässä taas ei ole gluteenia eikä muutakaan tarjolla.
Muuten - Ruotsissa 2012 arvellaan keliakikkoja olevan 3 % kansasta.
Ravinto on eläimillä ja ihmisillä lajispesifistä ja ihmisillä näyttää esiintyvän dieetin suhteen erityinen obligatorinen viljalajispesifisyys.
Ihminen tarvitsee tärkkelystä. Monia muitakin seikkoja kuin gluteeni saattaa erottaa ihmisiä ravinnon hyväksikäytön suhteen. On tietysti henkilöitä jotka kokeilevat äärimmäisdieettejä ( siis miltei pelkkää rasvaa tai miltei pelkkää proteiineja). Mutta normaalisti ihmisravinnossa on hiilihydraattia ja tärkkelystä pääasiallisimpana energialähteenä, joka antaa yli 50% päivän ravintoenergiasta.
Suuret osat maailman väkirikkaimmista kansoista käyttää muita viljalajeja kuin nämä Pohjolan kansat, joten heillä ongelma ei ole niin suuri kuin täällä Pohjoismaissa, joissa kotimaiset viljat ovat gluteeniviljoja ja harrastetaan lisäksi gluteenilla rikastamista.
Joissain maissa käytetään maissia, riisiä, tattaria, hirssiä, kaikenlaatuista soijaa, palkokasveja, seesamia, pähkinöitä, kaikkea luonnostaan gluteenitonta, quinoaa, jamssia, tapiokaa , sagua ym erilaista hiilihydraattipitoista, jossa ei ole gluteenia.
Suomessa on perunatärkkelys tavallinen gluteeniton tärkkelysmuoto.
Suomessa vehnän viljely alkoi lisääntyä vasta 1900-luvun puolella ja vasta maailmansotien jälkeen nousi gluteenipitoisten viljojen käyttö huippuunsa, mikä on tuonut esiin intoleranssitapauksia noin 1 prosentin koko kansasta ja saattaa olla että prosenttiluku on nousuun päin, kun aletaan geeneistä tarkentaa dieettityyppi.
sisältää rasva-aineita noin 2,5 %, hiilihydraatteja noin 66,5 %, kuitua 4,4%.
proteiineja 7-16 % ja lisäksi vettä.
Viljaproteiini
sisältää (1) rakenneproteiineja, (2) metabolisia proteiineja ja (3) varastoproteiineja.
Viljan varastoproteiinit ovat
prolamiineja ( alkoholiin liukenevää endospermaalista proteiineja, jauhon monomeereja)
ja gluteliineja ( jotka eivät liukene alkoholiin. Ne ovat molekyylipainoltaan suuria aggregaatteja).
"Gluteeni" muodostuu sekä prolamiineista että gluteliineista leipomisessa. Puolet gluteenista on prolamiineja ja toiset puolet gluteliineja.
Eri viljalaaduilla on erinimiset prolamiininsa ja gluteliininsa ja ne ovat myös kemiallisesti erilaisia.
Nämä prolamiinit ovat alfa-gliadiini, gamma-gliadiini ja omega-gliadiini.
Alfagliadiinissa on esim seuraava aminohappoketju -QPQPFPPQQPYP-, ja tämä peptidi on osalle kansaa toksinen, itse asiassa pahimpia antigeenejä, jolle keliaakikko tekee vasta-aineita. Hänen entsyyminsä eivät pysty pilkkomaan tällaista ”vehnäpalaa”. ( Q, glutamiini; P, prolamiini;F, fenylalaniini; Y, tyrosiini)
Vehnän gluteliinit eli gluteniinit ovat raskasmolekyylinen (HMW) fraktio , jossa on paljon sellaista aminohapposarjaa kuin –QQPGQG- ja –YYPTSP-- ja -QQP- sekä –QPG- .
)G, glysiini, S, seriini, T, treoniini) Eläinkudoksissa ( animaalisessa) ei ole monessakaan rakennepeptidissä aminohappoja QQP -vierekkäin, kun selaa geenibankista saatavaa tietoa. Mutta viruksissa taas tuollaista peräkkäsitä rakennetta on. Toisten ihmisten immuunipuolustus reagoi vehnälle kuin viruksille, jos puuttuu entsyymi, joka pystyy erottamaan noita pätkiä toisistaan. Gluteenin esiintymä ravinnossa herättää spesifisen immuunipuolustuksen eliittisolut joka kerta, kun sellaista ravintoa tulee suoleen ja niin immuunipuolustus syöpyy, mutta antigeenin eliminaatio ravinnosta sallii immuunisolujen toipua ja reagoida asiallisiin haasteisiin kuten viruksiin ym. sen sijaan. Pelkkä peräkkäisten aminohappojen ketju ei ole koko ongelma gluteenissa, vaan myös sekundääri ja tertiäärirakenteen kolumnaaliset ryhmittymät ja rikkisillat ja niiden purkaantuminen ravinnosta.
Vehnän gluteniinin toinen kevytmolekyylinen (LMW) fraktio on hieman samanlainen kuin vehnän alfa- ja gamma-gliadiini.
ESIM. Jos gluteenipitoisuus tavallisessa vehnässä on 6 grammaa 100 grammassa , se merkitsee 6 000 mg gliadiinia / 100 000 mg vehnää. Joten ppm- yksiköissä (part per million) se olisi kokonaista 60 000 mg gliadiinia 1 miljoonassa mg:ssa vehnää (part per million) (60 000 ppm).
Keliaakikot eivät saa käyttää yli 20 ppm gluteenipitoisia tuotteita. Tälläinen puhtausaste on hyvin tarkka ja se saadaan parhaiten luonnostaan gluteenittomista viljalajeista kontaminaatiotkin niistä poistamalla. Keliaakikoille on saatavilla sellaisia puhtaita valmistuotteita elinrvikekaupoissa. Ne ovat kalliimpia painoyksikköä kohden kuin neljän viljan tuotteet. Niissä oleva puhtausaste ei herätä immuunisoluvastetta.
Lymfooman kehittyminen onkin keliaakikkojen vaara, jos dieetin eliminaatioaste ei ole mitä tarkin - tai siinä määrin varovaisesti nautittu, että aivan jokainen ateria ei herätä spesifistä immunologista reaktiota gluteenia kohtaan. .
Ohra sisältää sellaisia prolamiineja, joiden nimi on hordeiini. Tunnetaan gamma-hordeiini ja C-hordeiini. C-hordeiinissa on tyypillinen aminohappopätkä-QQPQQPFP-, joten keliaakikko ei pysty pilkkomaan sitä entsyymeillään ja peptidi toimii sen takia antigeenina, jolle henkilö kehittää vasta-aineita.
Ohran gluteliineja on raskasmolekyylinen (HMW) fraktio ja kevytmolekyylinen (LMW) fraktio. Kevyt fraktio on nimeltään B-hordeiini.
Ruis sisältää sellaisia prolamiineja, joiden nimi on secaliini. Tunnetaan gamma-secaliini ja 40K gamma secaliini sekä omega-secaliini.
Rukiin gluteliinit ovat raskasmolekyylinen fraktio (HMW) ja sitten kevyempi fraktio (LMW), nimeltään 75K gamma-secaliini.
Kauran prolamiinit ovat nimeltään aveniineja ja ne ovat näöltään hyvin muitten prolamiinien kaltaisia. Tyypillistä aveniinille on aminohappojaksot - QQQVFQPQL- tai QQQFFQPQM tai QQQQPFV- tai QQQQMLL ( V, valiini; L- leusiini).
Kauralla on myös omia gluteliinejaan.
Kuitenkaan kaurasta ei kehity yhtä monimutkaista gluteenirakennetta kuin muista kotimaisista viljoista, kun leipoo kauran prolamiineja ja gluteliineja. Kuten tiedetään, ei sada aikaan mitään liimaista venyvää taikinaa. . Kauran gluteliinin rikkipitoisten poikkisiltojen muodostus ei ole niin intensiivistä kuin muilla leivottaessa. Kauran taikina ei sen tähden ole leipoutuvaa, vaan murenevaa. Esim kauraleivät on paistettava lättypannussa ja koossapitävä tekijä on sokeri, joka sulaa ja siten jähmettyy.
Jotkut keliaakikot kertovat sietävänsä kauraa, mutta heilläkin kuitenkin immuunisolut havaitsevat antigeenin. Englannissa päin ei oikein arvosteta kauran antamista keliaakikoille. Sen sijaan Suomessa ja Eestissa sekä Ruotsissa "puhtaalla kauralla" taitaa olla käyttöä gluteeni-intoleranteille. Puhdas karua tarkoittaa, että siinä varmuudella ei ole vehnän tai muun viljan prolamiineja ja gluteliineja kuin vain kauran.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaura saattaa aiheuttaa ihokeliakiaa ja ihoärsytystä ( infernaalista kutinaa) , ja ainakin ihokeliakikoiden (DH Dermatitis Herpetiformis) pitäisi välttää myös sitä.
Varsinkin kauran gluteliinit voivat olla ihoa huonontavia. Kauraa sisältäviä tuotteita on kaupoissa keliakiaravinnon joukossa dieettiruokahyllyillä, mutta ne merkataan eri tavalla kuin luontaisesti gluteenittomat tuotteet. Koska iho ja hermosto on samasta alkuperästä, saataa olla että kaurasta voi tulla hermostoon vaikutuksia keliaakikolla. Tietämys gluteenin hermostovaikutuksista kertyy vuosi vuodelta.
PÄIVITYS 4.9. 2012
Päivitys 13.9. 2014
Muuten - Ruotsissa 2012 arvellaan keliakikkoja olevan 3 % kansasta.
Ravinto on eläimillä ja ihmisillä lajispesifistä ja ihmisillä näyttää esiintyvän dieetin suhteen erityinen obligatorinen viljalajispesifisyys.
Ihminen tarvitsee tärkkelystä. Monia muitakin seikkoja kuin gluteeni saattaa erottaa ihmisiä ravinnon hyväksikäytön suhteen. On tietysti henkilöitä jotka kokeilevat äärimmäisdieettejä ( siis miltei pelkkää rasvaa tai miltei pelkkää proteiineja). Mutta normaalisti ihmisravinnossa on hiilihydraattia ja tärkkelystä pääasiallisimpana energialähteenä, joka antaa yli 50% päivän ravintoenergiasta.
Suuret osat maailman väkirikkaimmista kansoista käyttää muita viljalajeja kuin nämä Pohjolan kansat, joten heillä ongelma ei ole niin suuri kuin täällä Pohjoismaissa, joissa kotimaiset viljat ovat gluteeniviljoja ja harrastetaan lisäksi gluteenilla rikastamista.
Joissain maissa käytetään maissia, riisiä, tattaria, hirssiä, kaikenlaatuista soijaa, palkokasveja, seesamia, pähkinöitä, kaikkea luonnostaan gluteenitonta, quinoaa, jamssia, tapiokaa , sagua ym erilaista hiilihydraattipitoista, jossa ei ole gluteenia.
Suomessa on perunatärkkelys tavallinen gluteeniton tärkkelysmuoto.
Suomessa vehnän viljely alkoi lisääntyä vasta 1900-luvun puolella ja vasta maailmansotien jälkeen nousi gluteenipitoisten viljojen käyttö huippuunsa, mikä on tuonut esiin intoleranssitapauksia noin 1 prosentin koko kansasta ja saattaa olla että prosenttiluku on nousuun päin, kun aletaan geeneistä tarkentaa dieettityyppi.
- Neljä kotimaista viljalajia ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura.
sisältää rasva-aineita noin 2,5 %, hiilihydraatteja noin 66,5 %, kuitua 4,4%.
proteiineja 7-16 % ja lisäksi vettä.
Viljaproteiini
sisältää (1) rakenneproteiineja, (2) metabolisia proteiineja ja (3) varastoproteiineja.
Viljan varastoproteiinit ovat
prolamiineja ( alkoholiin liukenevää endospermaalista proteiineja, jauhon monomeereja)
ja gluteliineja ( jotka eivät liukene alkoholiin. Ne ovat molekyylipainoltaan suuria aggregaatteja).
"Gluteeni" muodostuu sekä prolamiineista että gluteliineista leipomisessa. Puolet gluteenista on prolamiineja ja toiset puolet gluteliineja.
Eri viljalaaduilla on erinimiset prolamiininsa ja gluteliininsa ja ne ovat myös kemiallisesti erilaisia.
- VEHNÄ ja sen gliadiinit
Nämä prolamiinit ovat alfa-gliadiini, gamma-gliadiini ja omega-gliadiini.
Alfagliadiinissa on esim seuraava aminohappoketju -QPQPFPPQQPYP-, ja tämä peptidi on osalle kansaa toksinen, itse asiassa pahimpia antigeenejä, jolle keliaakikko tekee vasta-aineita. Hänen entsyyminsä eivät pysty pilkkomaan tällaista ”vehnäpalaa”. ( Q, glutamiini; P, prolamiini;F, fenylalaniini; Y, tyrosiini)
Vehnän gluteliinit eli gluteniinit ovat raskasmolekyylinen (HMW) fraktio , jossa on paljon sellaista aminohapposarjaa kuin –QQPGQG- ja –YYPTSP-- ja -QQP- sekä –QPG- .
)G, glysiini, S, seriini, T, treoniini) Eläinkudoksissa ( animaalisessa) ei ole monessakaan rakennepeptidissä aminohappoja QQP -vierekkäin, kun selaa geenibankista saatavaa tietoa. Mutta viruksissa taas tuollaista peräkkäsitä rakennetta on. Toisten ihmisten immuunipuolustus reagoi vehnälle kuin viruksille, jos puuttuu entsyymi, joka pystyy erottamaan noita pätkiä toisistaan. Gluteenin esiintymä ravinnossa herättää spesifisen immuunipuolustuksen eliittisolut joka kerta, kun sellaista ravintoa tulee suoleen ja niin immuunipuolustus syöpyy, mutta antigeenin eliminaatio ravinnosta sallii immuunisolujen toipua ja reagoida asiallisiin haasteisiin kuten viruksiin ym. sen sijaan. Pelkkä peräkkäisten aminohappojen ketju ei ole koko ongelma gluteenissa, vaan myös sekundääri ja tertiäärirakenteen kolumnaaliset ryhmittymät ja rikkisillat ja niiden purkaantuminen ravinnosta.
Vehnän gluteniinin toinen kevytmolekyylinen (LMW) fraktio on hieman samanlainen kuin vehnän alfa- ja gamma-gliadiini.
ESIM. Jos gluteenipitoisuus tavallisessa vehnässä on 6 grammaa 100 grammassa , se merkitsee 6 000 mg gliadiinia / 100 000 mg vehnää. Joten ppm- yksiköissä (part per million) se olisi kokonaista 60 000 mg gliadiinia 1 miljoonassa mg:ssa vehnää (part per million) (60 000 ppm).
Keliaakikot eivät saa käyttää yli 20 ppm gluteenipitoisia tuotteita. Tälläinen puhtausaste on hyvin tarkka ja se saadaan parhaiten luonnostaan gluteenittomista viljalajeista kontaminaatiotkin niistä poistamalla. Keliaakikoille on saatavilla sellaisia puhtaita valmistuotteita elinrvikekaupoissa. Ne ovat kalliimpia painoyksikköä kohden kuin neljän viljan tuotteet. Niissä oleva puhtausaste ei herätä immuunisoluvastetta.
Lymfooman kehittyminen onkin keliaakikkojen vaara, jos dieetin eliminaatioaste ei ole mitä tarkin - tai siinä määrin varovaisesti nautittu, että aivan jokainen ateria ei herätä spesifistä immunologista reaktiota gluteenia kohtaan. .
- OHRA ja hordeiinit
Ohra sisältää sellaisia prolamiineja, joiden nimi on hordeiini. Tunnetaan gamma-hordeiini ja C-hordeiini. C-hordeiinissa on tyypillinen aminohappopätkä-QQPQQPFP-, joten keliaakikko ei pysty pilkkomaan sitä entsyymeillään ja peptidi toimii sen takia antigeenina, jolle henkilö kehittää vasta-aineita.
Ohran gluteliineja on raskasmolekyylinen (HMW) fraktio ja kevytmolekyylinen (LMW) fraktio. Kevyt fraktio on nimeltään B-hordeiini.
- RUIS ja secaliinit
Ruis sisältää sellaisia prolamiineja, joiden nimi on secaliini. Tunnetaan gamma-secaliini ja 40K gamma secaliini sekä omega-secaliini.
Rukiin gluteliinit ovat raskasmolekyylinen fraktio (HMW) ja sitten kevyempi fraktio (LMW), nimeltään 75K gamma-secaliini.
- KAURA ja aveniinit
Kauran prolamiinit ovat nimeltään aveniineja ja ne ovat näöltään hyvin muitten prolamiinien kaltaisia. Tyypillistä aveniinille on aminohappojaksot - QQQVFQPQL- tai QQQFFQPQM tai QQQQPFV- tai QQQQMLL ( V, valiini; L- leusiini).
Kauralla on myös omia gluteliinejaan.
Kuitenkaan kaurasta ei kehity yhtä monimutkaista gluteenirakennetta kuin muista kotimaisista viljoista, kun leipoo kauran prolamiineja ja gluteliineja. Kuten tiedetään, ei sada aikaan mitään liimaista venyvää taikinaa. . Kauran gluteliinin rikkipitoisten poikkisiltojen muodostus ei ole niin intensiivistä kuin muilla leivottaessa. Kauran taikina ei sen tähden ole leipoutuvaa, vaan murenevaa. Esim kauraleivät on paistettava lättypannussa ja koossapitävä tekijä on sokeri, joka sulaa ja siten jähmettyy.
Jotkut keliaakikot kertovat sietävänsä kauraa, mutta heilläkin kuitenkin immuunisolut havaitsevat antigeenin. Englannissa päin ei oikein arvosteta kauran antamista keliaakikoille. Sen sijaan Suomessa ja Eestissa sekä Ruotsissa "puhtaalla kauralla" taitaa olla käyttöä gluteeni-intoleranteille. Puhdas karua tarkoittaa, että siinä varmuudella ei ole vehnän tai muun viljan prolamiineja ja gluteliineja kuin vain kauran.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaura saattaa aiheuttaa ihokeliakiaa ja ihoärsytystä ( infernaalista kutinaa) , ja ainakin ihokeliakikoiden (DH Dermatitis Herpetiformis) pitäisi välttää myös sitä.
Varsinkin kauran gluteliinit voivat olla ihoa huonontavia. Kauraa sisältäviä tuotteita on kaupoissa keliakiaravinnon joukossa dieettiruokahyllyillä, mutta ne merkataan eri tavalla kuin luontaisesti gluteenittomat tuotteet. Koska iho ja hermosto on samasta alkuperästä, saataa olla että kaurasta voi tulla hermostoon vaikutuksia keliaakikolla. Tietämys gluteenin hermostovaikutuksista kertyy vuosi vuodelta.
PÄIVITYS 4.9. 2012
Päivitys 13.9. 2014
Mitä gluteeni on? Kotimaiset viljat
Suomessa on aika tavallista, että yksilö ei siedä gluteenia ja sanotaan, että hän on gluteeni-intolerantti ja hänen tulee välttää kaikkea gluteenipitoista ravinnossa. Jokaisessa kylässä on jokunen, joka ei siedä gluteenia. sanotaan että, hän ei siedä kotimaisia viljoja. Kotimaiset viljat ovat vehnä, ohra, ruis ja kaura.
Lisäksi varoitetaan, että jos hän ei noudata tarkkaa gluteenin eliminaatiota ruoastaan, hän saa keliakiataudin pahenevia oireita, mutta jos hän koko iän välttää gluteenin syömistä, hän pysyy terveenä ja oireettomana kuten muutkin, eikä gluteeni-intolrenassia ole mikään oireita antava tauti silloin.
Yleistettynä sanotaan, että kotimaiset viljat ovat gluteenipitoisia.
Näillä kotimaisilla viljoilla tarkoitetaan vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Kaikissa näitten neljän viljan tuotteissa on gluteenia, jyvissä, leseissä, tärkkelyksessä, kaikenlaisissa niistä tehdyissä jauhoissa. Suomalainen perusravinto on hyvin gluteenipitoista. Suomessa on tavattu suurustaa mikä tahansa muuten gluteenitonkin ruoka vehnällä tai muulla gluteenipitoisella jauholla. Esim lihakastikkeet saostettiin gluteenilla.
Nämä leipäviljat ovat tärkeä ravintolähde täällä Pohjoismaissa ja niistä saa proteiinia, hiilihydraattia, siemenöljyjä, vitamiineja ja mineraaleja sekä runsaasti hyödyllisiä kuituja.
Viljan osuus päivän ravinnosta on melko suuri Sen huomaa vasta silloin , jos kotimaiset viljat täytyy eliminoida ja ostaa kotiin jotain vaihtoehtoista.
Viljan osuuden poistaminen vuoden ravinnosta lohkaisee myös suuren määrän vahvoja typpi- ja proteiinilähteitä, sekä muita tärkeitä ravintoainelähteitä.
Ei ole aivan yksinkertainen neuvo ihmisille: Noudata gluteenitonta dieettiä.
koska kansan enemmistö käyttää neljää kotimaista viljaa ja nämä viljat ovat helposti saatavilla, ne ja niistä tehdyt tuotteet ovat ekonomisesti edullisia. Ja tietysti päinvastoin: gluteenittomat tuotteet ovat ekonomisesti ajatellen kalliita vuosien mittaan, niitten perässä saa juosta eri liikkeissä ja joskus toisessa kaupungissa asti ja kuitenkin niitten tulisi antaa kompensatorisesti sama ravintomäärä, mikä neljän viljan eliminaatiosta seuraa.
Koska suurin osa kansasta sietää kotimaista viljaa, kaikki yleiset ravitsemukset perustetaan enemmistön ruokavalion mukaan, joten erityisruokavalio merkitsee myös aina omien eväitten mukana pitämistä ja erikoisjärjestelyä, jotta saa eliminaatiodieetin pidettyä komplianssilla. ja joskus jopa kykyä selvittää muille, mitä gluteeniton ravinto tarkoittaa. Moni ei tiedä sen kummempaa gluteenista eikä voi voi olla motivoitunut erityisdieetin pitämisestä toiselle.
Suomessa on historiallisesti myöskin ollut melkoisen tasapaksu ravintokulttuuri- traditionaalisti. Ruoka on ollut tiukassa- nälkä tavallista- nälkätila on ainakin gluteenitonta tilaa - ja se mitä lautaselle on vaikeissa oloissa saatu koottua, oli syötävä ruokarukouksen kera ja siitä kiittäen.
Vasta kun 1900- luvulla alkoi olla mahdollisuus hoitaa kaikenlaisia tauteja ravitsemuksella, alkoi muodostua kaikenlaisia dieettejä ja lopulta ilmeni myös gluteeniton dieetti muiden joukossa. Uskonnolliset dieetit ovat olleet Suomessa harvinaisia ennen, mutta nykyään nekin ovat yleistyneet, koska on paljon matkusteltu Lähi-Itään ja Välimeren alueelle ja havaittu siellä terveydelle edullisia piirteitä ravitsemuksessa. . Kasvisdieetti on myös saanut suosiota. mutta gluteeniton dieetti biomolekulaarisena dieettinä eroaa niistä kaikista aivan omaan ryhmäänsä.
Sitten voidaankin nykyaikana löytää gluteenitonta vegaaniruokaa, gluteenitonta kosheria ruokaa, gluteenitonta halal ruokaa, gluteenitonta puriiniköyhää, gluteenitonta laktoositonta ruokaa , gluteenitonta vähäkolesterolista ja vähäsuolaista ruokaa, gluteenitonta proteiiniköyhää jne jne- Ehkä miltei kaikkia dieettejä voidaan nykyään koostaa gluteenittomana ja tässä on suurena apuna täydellistyvät elintarviketietueet eri maissa, Suomessa Fineli.fi, Ruotsissa SLV.se - ja ravintosuositukset, jotka antavat puolestaan tietoa siitä, miten paljon dieetin tulee antaa erilaisia energia ja ravintoaineita että se vuoden mittaan olisi riittävästi ravitsevaa ja vastaisi henkilln perusenergiatarvetta ja hänen liikuntaansa ja työntekoon kuluvaa energiaa Kyseessähän on koko vuoden ja koko elämän kestävä dieetti.
Nykytilanne 2014 on selkiintynyt keliakiadieetin suhteen niin hyville raiteille, että ongelma nykyisin on ensisijaisesti diagnostinen, On diagnosoitava ajoissa, esim. yleisellä seulontatutkimuksella kouluiän alussa viimeistään, jolloin lapset joutuvat sellaiselle yhteiskunnalliselle ravinnolle, jossa taudit eivät maskeeraudu kodin ruokatottumusten, aversioitten ja eri ruoasta tykkäämisten ja ei- tykkäämisten seitteihin.
Toisaalta jotkut keliakiatyypit ovat pahoja jo ennen kouluikää, jos ravinto ei ala heti noudattaa lapsen geneettistä rahjetta, hänen geneettistä dieettiryhmäänsä.
Tämän takia otan yhden blogini aiheeksi pelkästään gluteenin ongelman kuvaamisen.
Päivitys 13.9. 2014
Lisäksi varoitetaan, että jos hän ei noudata tarkkaa gluteenin eliminaatiota ruoastaan, hän saa keliakiataudin pahenevia oireita, mutta jos hän koko iän välttää gluteenin syömistä, hän pysyy terveenä ja oireettomana kuten muutkin, eikä gluteeni-intolrenassia ole mikään oireita antava tauti silloin.
Yleistettynä sanotaan, että kotimaiset viljat ovat gluteenipitoisia.
Näillä kotimaisilla viljoilla tarkoitetaan vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Kaikissa näitten neljän viljan tuotteissa on gluteenia, jyvissä, leseissä, tärkkelyksessä, kaikenlaisissa niistä tehdyissä jauhoissa. Suomalainen perusravinto on hyvin gluteenipitoista. Suomessa on tavattu suurustaa mikä tahansa muuten gluteenitonkin ruoka vehnällä tai muulla gluteenipitoisella jauholla. Esim lihakastikkeet saostettiin gluteenilla.
Nämä leipäviljat ovat tärkeä ravintolähde täällä Pohjoismaissa ja niistä saa proteiinia, hiilihydraattia, siemenöljyjä, vitamiineja ja mineraaleja sekä runsaasti hyödyllisiä kuituja.
Viljan osuus päivän ravinnosta on melko suuri Sen huomaa vasta silloin , jos kotimaiset viljat täytyy eliminoida ja ostaa kotiin jotain vaihtoehtoista.
Viljan osuuden poistaminen vuoden ravinnosta lohkaisee myös suuren määrän vahvoja typpi- ja proteiinilähteitä, sekä muita tärkeitä ravintoainelähteitä.
Ei ole aivan yksinkertainen neuvo ihmisille: Noudata gluteenitonta dieettiä.
koska kansan enemmistö käyttää neljää kotimaista viljaa ja nämä viljat ovat helposti saatavilla, ne ja niistä tehdyt tuotteet ovat ekonomisesti edullisia. Ja tietysti päinvastoin: gluteenittomat tuotteet ovat ekonomisesti ajatellen kalliita vuosien mittaan, niitten perässä saa juosta eri liikkeissä ja joskus toisessa kaupungissa asti ja kuitenkin niitten tulisi antaa kompensatorisesti sama ravintomäärä, mikä neljän viljan eliminaatiosta seuraa.
Koska suurin osa kansasta sietää kotimaista viljaa, kaikki yleiset ravitsemukset perustetaan enemmistön ruokavalion mukaan, joten erityisruokavalio merkitsee myös aina omien eväitten mukana pitämistä ja erikoisjärjestelyä, jotta saa eliminaatiodieetin pidettyä komplianssilla. ja joskus jopa kykyä selvittää muille, mitä gluteeniton ravinto tarkoittaa. Moni ei tiedä sen kummempaa gluteenista eikä voi voi olla motivoitunut erityisdieetin pitämisestä toiselle.
Suomessa on historiallisesti myöskin ollut melkoisen tasapaksu ravintokulttuuri- traditionaalisti. Ruoka on ollut tiukassa- nälkä tavallista- nälkätila on ainakin gluteenitonta tilaa - ja se mitä lautaselle on vaikeissa oloissa saatu koottua, oli syötävä ruokarukouksen kera ja siitä kiittäen.
Vasta kun 1900- luvulla alkoi olla mahdollisuus hoitaa kaikenlaisia tauteja ravitsemuksella, alkoi muodostua kaikenlaisia dieettejä ja lopulta ilmeni myös gluteeniton dieetti muiden joukossa. Uskonnolliset dieetit ovat olleet Suomessa harvinaisia ennen, mutta nykyään nekin ovat yleistyneet, koska on paljon matkusteltu Lähi-Itään ja Välimeren alueelle ja havaittu siellä terveydelle edullisia piirteitä ravitsemuksessa. . Kasvisdieetti on myös saanut suosiota. mutta gluteeniton dieetti biomolekulaarisena dieettinä eroaa niistä kaikista aivan omaan ryhmäänsä.
Sitten voidaankin nykyaikana löytää gluteenitonta vegaaniruokaa, gluteenitonta kosheria ruokaa, gluteenitonta halal ruokaa, gluteenitonta puriiniköyhää, gluteenitonta laktoositonta ruokaa , gluteenitonta vähäkolesterolista ja vähäsuolaista ruokaa, gluteenitonta proteiiniköyhää jne jne- Ehkä miltei kaikkia dieettejä voidaan nykyään koostaa gluteenittomana ja tässä on suurena apuna täydellistyvät elintarviketietueet eri maissa, Suomessa Fineli.fi, Ruotsissa SLV.se - ja ravintosuositukset, jotka antavat puolestaan tietoa siitä, miten paljon dieetin tulee antaa erilaisia energia ja ravintoaineita että se vuoden mittaan olisi riittävästi ravitsevaa ja vastaisi henkilln perusenergiatarvetta ja hänen liikuntaansa ja työntekoon kuluvaa energiaa Kyseessähän on koko vuoden ja koko elämän kestävä dieetti.
Nykytilanne 2014 on selkiintynyt keliakiadieetin suhteen niin hyville raiteille, että ongelma nykyisin on ensisijaisesti diagnostinen, On diagnosoitava ajoissa, esim. yleisellä seulontatutkimuksella kouluiän alussa viimeistään, jolloin lapset joutuvat sellaiselle yhteiskunnalliselle ravinnolle, jossa taudit eivät maskeeraudu kodin ruokatottumusten, aversioitten ja eri ruoasta tykkäämisten ja ei- tykkäämisten seitteihin.
Toisaalta jotkut keliakiatyypit ovat pahoja jo ennen kouluikää, jos ravinto ei ala heti noudattaa lapsen geneettistä rahjetta, hänen geneettistä dieettiryhmäänsä.
Tämän takia otan yhden blogini aiheeksi pelkästään gluteenin ongelman kuvaamisen.
Päivitys 13.9. 2014
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)