Gluteenittoman dieetin merkityksestä

Mitä diabetekseen tulee, nykyään käsitetään ongelman ytimessä olevan polttoainemolekyylin GLUKOOSIN  soluihin saaminen. Mutta suolisolulla on tärkeä polttoaine L-Glutamaatti. Sen saaminen suolisolun käyttöön  on  tutkimuskohde ja kerron tässä eräästä artikkelista.  Gluteeni antaa  hyvin paljon glutamiinia (Q) ja glutamaattia (E ) sadaan taas helposti glutamiinista, ja viljaproteiini onkin  sen takia tietysti hyvin suuri suolisolun energialähde, mutta jos jostain syystä glutamaattia ei saada käsiteltyä gluteenista  irti, nämä vahvat polttoainepätkät muodostuvat intensiivisen valkosoluhyökkäyksen ja  immuunivasteen hyökkäyksen kohteiksi entsyymikapasiteetin petettyä.  Koska tiedetään että gluteenittomassa ruoassa glutamiinit(Q) (ovat erillisiä eikä isoja polyglutamiinipakkauksia (QQQQ), on järkevää noudattaa tarkkaa gluteenitonta dieettiä, kunnes asiaa voidaan jollain tavalla  käsitellä  tulevaisuudessa ehkä muutenkin, esim  kehittämällä kykyä pilkkoa esiin glutamiini  gluteenista  tarvittavan varhain ja ehkä jopa mahassa tapahtuva  aminohappojen hajoaminen tulee enemmän fokukseen, eikä vain  enterosyytin  tapahtumat. Vopi olla tärkeää, että glutamaatti on erillisenä saatavilla jo mahalaukussa. Siis gluteenittomasta dieetistä voi olla hyötyä muillekin kuin niille, joille se on aivan välttämätön.

Tästä lähteestä löytyy  tutkimuksia, joita on tehty käyttämällä koe-eläintä.  Suomennan joskus toiste.

 http://ajpgi.physiology.org/content/287/2/G385.abstract

 Glutamate is a main constituent of dietary protein and is also consumed in many prepared foods as an additive in the form of monosodium glutamate. Evidence from human and animal studies indicates that glutamate is a major oxidative fuel for the gut and that dietary glutamate is extensively metabolized in first pass by the intestine. Glutamate also is an important precursor for bioactive molecules, including glutathione, and functions as a key neurotransmitter. The dominant role of glutamate as an oxidative fuel may have therapeutic potential for improving function of the infant gut, which exhibits a high rate of epithelial cell turnover. Our recent studies in infant pigs show that when glutamate is fed at higher (4-fold) than normal dietary quantities, most glutamate molecules are either oxidized or metabolized by the mucosa into other nonessential amino acids. Glutamate is not considered to be a dietary essential, but recent studies suggest that the level of glutamate in the diet can affect the oxidation of some essential amino acids, namely leucine. Given that substantial oxidation of leucine occurs in the gut, ongoing studies are investigating whether dietary glutamate affects the oxidation of leucine in the intestinal epithelial cells. Our studies also suggest that at high dietary intakes, free glutamate may be absorbed by the stomach as well as the small intestine, thus implicating the gastric mucosa in the metabolism of dietary glutamate. Glutamate is a key excitatory amino acid, and metabolism and neural sensing of dietary glutamate in the developing gastric mucosa, which is poorly developed in premature infants, may play a functional role in gastric emptying. These and other recent reports raise the question as to the metabolic role of glutamate in gastric function. The physiologic significance of glutamate as an oxidative fuel and its potential role in gastric function during infancy are discussed.