Leta i den här bloggen

onsdag 29 januari 2020

Kaura (Out, Havre, Avena sativa) ja kaura ja iho Pustulosis palmoplantaris

Internetmedicin , viimeinen, oli otanut vain yhden artikkelin kirjeeseensä ja se oli Pustulosis palmo- plantaris.
Joka muuten on sellaisen vaivan joskus kokenut, tietää mitä on  inhottava kutina  siinä kohtaa kehoa, josa on eniten hermoääteitä, kämmenissä ja jalanpohjissa.
nimittäin- itselläni oli nuoruudessa tuollainen vaihe, kun sitä ihottumaa oli  vuosi vuodelta aikamoinen kirjonsa, vaihteleva , ja  kuten sanottu , olihan sitä naftalan pastaa.

Ei ollut käsitystä mistään  dieetin merkityksestä iholle.
 kun sittemmin tuli  anergiaa  huonomman kunnon ja ehkä röntgentyönkin jälkeen  varsinainen lyhyt pustuloosivaihe ohittui - välillä oli sormien ja  varpaiden ihovälit vetiset , punoitavat ja kutiavat. Sen vaiheen ohittumisen jälkeen  tuli suolisto-oireita eniten, jasitten lopulta 30 vuoden iässä  oli pääoire.


 Jossain vaiheessa huomasin että varsinkin kaura aiheutti  ihon kutinan.  Nuorena  söin usein kaurapuroa aamulla aivan 18 vuotiaaksi asti, jolloin muutin  kotoa opiskelemaan ja  lopetin kauran jokapäiväisen käytön. Kauraleivät olivat helppoja paistaa  ( kaurahiutaleta, sokerissa ja voita taikinaksi, rautaisessa lättypannussa uuniin)  Niitä teimme silloin tällöin iltaisin. ne olivat herkullisia.

Nyt ajattelin katsoa yhteyttä Pustulosis palmoplantaris , kaura.(oat).
Löytyy erikoisia asioita, missä kauralla on jokin ominaisuus jota voi ihoon hyödyntää, mutta ei varmastikaan  olisi minun hoitoaineitani.jos vanha allergisuus kauralle on vielä solumuistissa olemassa.

....
(1)  Saattaa  olla,  että kaura jotenkin assosioituu ihoon enemmän kuin muut viljat. Mitähän asia koskee?
 Mikä molekyylikaurassa on niin ihovetoinen?

Näyttää olevan kaurassa  paljon hyviä antioksidatiivisiä ja antikutinaaineita jotka varmasti suurimmalle osalle ihmiskuntaa sopivat

 Saattaa olla enttä entinen  kauralaari , joka  meidän  isonkeittiön vehnälaarin vieressä  sijaitsi, saattoi sisältää vehnäpölyn tuomia  immunologisia hitusia gliadiinia ja gliadiini taas  antigeeninä massiivisen kauran sisällä  saattoi antaa iho-oireita suolioireiden sijasta.

 Aventanthramides
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-sciences/avenanthramides

Mechanism of action and clinical benefits of colloidal oatmeal for dermatologic practice.Cerio R1, Dohil M, Jeanine D, Magina S, Mahé E, Stratigos AJ.  Abstract

Colloidal oatmeal has a long history of beneficial use in dermatology. It is a natural product that has an excellent safety record and has demonstrated efficacy for the treatment of atopic dermatitis, psoriasis, drug-induced rash and other conditions. In recent years, in vitro and in vivo studies have begun to elucidate the multiple mechanisms of action of naturally derived colloidal oatmeal. Evidence now describes its molecular mechanisms of anti-inflammatory and antihistaminic activity. The avenanthramides, a recently described component of whole oat grain, are responsible for many of these effects. Studies have demonstrated that avenanthramides can inhibit the activity of nuclear factor kappaB and the release of proinflammatory cytokines and histamine, well known key mechanisms in the pathophysiology of inflammatory dermatoses. Topical formulations of natural colloidal oatmeal should be considered an important component of therapy for atopic dermatitis and other conditions and may allow for reduced use of corticosteroids and calcineurin inhibitors.
PMID:
20865844
[Indexed for MEDLINE]
(2)  Kaurassa näyttää olevan keramideja, jotka voivat painua ihon läpi:
(3) Miten kauran todella hyvät  edut voidaan saada esiin ja välttää haitat? Edulliset  osat otetaan käyttöön ja mahdollinen haittaava proteiiniosa ( kauran aveniinit ja gluteliinit) jätetään pois, koska niille joku allergisoituu kuitenkin.

2018 Apr;32 Suppl 1:1-15. doi: 10.1111/jdv.14846.
Effects of a protein-free oat plantlet extract on microinflammation and skin barrier function in atopic dermatitis patients.
Atopic dermatitis (AD) is a common, highly pruritic, chronic inflammatory skin disease. Dysfunction of the epidermal barrier is witnessed by an increased transepidermal water loss in lesional and non-lesional AD skin. The inflammation in lesional AD skin is well characterized. Non-lesional skin of AD patients shows histological signs of a subclinical inflammation and a pro-inflammatory cytokine milieu. This microinflammation is present even in seemingly healed skin and must be taken into account regarding treatment of AD. Emollients provide a safe and effective method of skin barrier improvement, because they provide the skin with a source of exogenous lipids, thus improving its barrier function. The use of emollients is recommended for all AD patients irrespective of overall disease severity. Patients with moderate to severe AD should combine the emollients with a proactive therapy regimen of topical calcineurin inhibitors or topical corticosteroids. Skin areas affected by active eczema in flare should receive daily anti-inflammatory therapy first before introducing emollients, to induce rapid relief of skin lesions and pruritus. The microinflammation persisting in seemingly healed AD lesions should be addressed by a proactive treatment approach, consisting of minimal anti-inflammatory therapy and liberal, daily use of emollients. An emollient containing an extract of Rhealba oat plantlet has shown anti-inflammatory and barrier repairing properties, and was clinically tested in studies targeting the microinflammation in AD. All emollients based on Rhealba oat plantlet extract are free of oat protein, as the Rhealba extract is derived from the aerial parts of the oat plantlet and is unrelated to oatmeal proteins. The Rhealba oat plantlet extract is produced in a specific process, allowing the extraction of high levels of active principles such as flavonoids and saponins, whilst being virtually free of oat proteins to minimize the risk for allergic reactions.
PMID:
29533490
DOI:
10.1111/jdv.14846
(4) Mayo klinikan tutkimuksen mukaan Pustulosis palmoplantaris- etiologiassa oli odotettua vähemmän keliakiaa  aiheuttajana.
 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28764899AbstractOBJECTIVE:
To further characterize clinical characteristics, etiologic factors, associated disorders, and treatment of palmoplantar pustulosis (PPP). PATIENTS AND METHODS:
We conducted a retrospective review of patients with PPP at Mayo Clinic between January 1, 1996, and December 31, 2013. RESULTS:
Of 215 patients with PPP identified, 179 (83%) were female, and the mean age at onset was 45.3 years. Most patients (n=165, 77%) were current or former smokers. At diagnosis, 15 patients (7%) had an anxiety diagnosis and 9 (4%) had an infection. Nineteen cases (9%) were drug induced. Comorbid conditions included thyroid disease in 18 patients (8%), gluten sensitivity in 3 (1%), and type 2 diabetes mellitus in 21 (10%). In all, 194 patients (90%) received topical corticosteroids, 55 (26%) received phototherapy, and 54 (25%) received systemic agents. CONCLUSION:
More than three-fourths of the patients in this study had a history of smoking, which is considered a triggering or aggravating factor for PPP. Regarding comorbid conditions, gluten sensitivity and thyroid disease were found less frequently than previously reported in the literature. Treatment regimens and responses in this cohort varied considerably.
PMID:
28764899
DOI:
10.1016/j.mayocp.2017.05.029