OHRA, Suomen eräs kotimainen vilja , Hordeum vulgare , Barley, Brygg, Bjugg, Die Gerste

 Keliaakikko ei voi käyttää ohraviljaa.  Toiset  heistä reagoinevat  ohralle miltei voimakkaammin kuin vehnälle.

Ohrasta löytyy hyvä maisterityö Helsingin Yliopistosta
Marko Meskanen.

 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38623/Maisterin%20tutkielma%20Meskanen.pdf?sequence=1

ISSN 0355-1180 HELSINGIN YLIOPISTO Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

EKT-sarja 1572  OHRAN BEETAGLUKAANIN KONSENTROINTI MYLLYTYKSELLÄ 

Tästä löytyy sivulta 19 selvitys ohran proteiineista  gluteliineista ja prolamiineista  eli hordeiineista. 
 

"Albumiinit ovat jyvän itämisen alkuvaiheessa toimivia entsyymejä, jotka sijaitsevat ohran

aleuronikerroksessa. Globuliineihin kuuluu sekä entsyymejä että pienimolekyylisiä varastoproteiineja sub-aleuronissa ja tärkkelysendospermissä. Prolamiinit eli ohralla hordeiinit käsittävät suurimman osan ohran proteiineista (35–55 %) ja esiintyvät pääasiassa endospermin varastoproteiineina (Shewry 1993). Hordeiinit voidaan jakaa neljään ryhmään: Runsaasti rikkiä sisältävät: pienimolekyyliset B-hordeiinit sekä monomeeriset Ȗ-hordeiinit, ja vähän rikkiä sisältävät: C-hordeiinit ja suurimolekyyliset polymeeriset D-hordeiinit. Gluteliinit ovat puolestaan soluseinärakenteiden niukkaliukoisia rakenneosia (Palmer 1989)"

Ohra-allergioista:
 http://www.prism.gatech.edu/~syarlagadda6/PDFs/barley.pdf
Ohra (Hordeum vulgare)  on englanniksi barley, hebreaksi Shibboleth Shual, (ketuntähkä).
Ohra käytetään lähinnä karjan rehuksi, mutta myös maltaina.
Saksaksi Die Gerste.  
Ruotsiksi:
Korn eller brygg (Hordeum vulgare) är ett sädesslag i familjen gräs. Ordet korn refererade ursprungligen till "det vanliga sädeskornet", men har i dag helt tagit över namnet på det sädesslag som tidigare kallades, på fornsvenska bjugg.^[1]