On olemassa hyvin sokerisia reseptejä, mutta tämä ICA-resepti on kohtalainen: 1 dl sokeria, (tässä käytin ruskeaa sokeria) taikinaan ja 16 kookkoskohokasta merkitsee 100/16 ml sokeria yhdessä kookkosleivonnaisessa eli 6,25 ml sokeria yhdessä kookkosleivonnaisessa. Sokerin painon ja tilavuuden välinen suhde: 1 ml sirotesokeria painaa 0,9 grammaa. 6,25 ml painaa 5,6 grammaa. Jos yksi sokeripala painaa 3,5 grammaa niin yksi kookkoskakku vastaa miltei paria sokeripalaa. Siis taikinaa voi kyllä huoletta sokerin suhteen niukentaa ja käyttää vaikka vaniljasokeria maun antajana.
ICA resepti suoraan pussista on tarkoitettu 20 leivonnaiseen. Minun pellilleni mahtui 16 muffinsvuokaa, joten sokeripitoisuus per leivonnainen on suurempi kuin ICA-reseptissä, : Jos jakaa 20 osaan, sokeria tulee 4,5 g per leivonnainen, mikä on runsas yksi sokeripala.
ICA i ECO Ekologisk riven kokos 200 g. Ekologinen kookkoshiutaleraaste
75 g margariinia tai voita.
1 lime hedelmän mehu
2 munaa
1 dl sirotesokeria ( = 90 g)
200 g kookkoshiutaleita
1. Aseta uuni 150 C asteeseen.
2. Sulata ruokarasva ja anna sen jäähtyä. Huuhtele limehedelmä, raasta kuori ja purista sen mehut.
3. Sekoita 2 kanamunaa ja 1 dl sokeria astiassa. Lisää joukkoon kookkoshiutaleet, ruokarasva, limekuoriraaste ja mehu.
4. Anna taikinan turvota 10 minuuttia.
5. Tee taikinasta 20 kokkaretta pellille voipaperin päälle. ( Tässä käytin muffinsvuokia)
6. Paista keskiuunissa noin 25 minuuttia.
y. Anna kookkosleivonnaisten jäähtyä ritilällä.
Kun eilen tein kookkosleivonnaisia päiväkahville yksinkertaistin reseptiä hedelmän osalta. Asetin vain pari teelusikallista (tlk) valmista sitruunapuristemehua pienestä "muovisitruunasta" taikinaan, koska sitä sattui olemaan kotona. Käytin myös ruskeaa sokeria valkoisen sijasta, koska se mielestäni on maukkaampaa jollain tavalla leivonnaisissa. Margariinina käytin ICA Basic margariinia, koska se on ekonomisinta ja soveltuu leipomiseenkin hyvin eikä kärise. Koska näissä on yhteensä 2 kananmunaa, en samoina päivänä, kun syön näitä, keitä aamiaiselle kananmunaa. Muuten kolesterolin saanti päivää kohden olisi liiallista ( yli sen suositellun tai sallitun 300 mg rajan) ja myös kookkoksessa, sen rasvassa, on lauriinihappoa (C12:0) , josta voi tulla endogeenista kolesterolia, jos teoreettisesti ajattelee. ( tietysti endogeenisen kolesterolin osuus ihmisessä on ainakin kolminkertainen normaalisti verrattuna tuohon sallittuun exogeeniseen saantiin ja siinä merkitsee leuriinihapon osuus ravinnossa, koska se ratautuu kolesterolinmuodostustielle).
Joskus keliakiassa, jos se on aikuistyyppiä, oireet ovat ns. trooppisen spruen tapaisia, joten saataa olla rasva-aineimeytymisessäkin jotain häikkää. Pitä katsoa mikä sopii ja käyttää rasvoja laajalla kirjolla, mutta ei liikaa. Kannattaa vaihdella. Silloin tällöin kannattaa muistaa kookkosrasvakin. Aiemmin käytin vain jouluna kookkosleipiä, mutta huomaan että mahdollisesti kannataa käyttää joskus muulloinkin.Jouluna siksi, että pidän hyvin paljon siitä, mutta aina sain siten kärsiä huonosta imeytymsiestä. ja välillä tosiaan on oikein tehnyt mieli kookkosleipiä, mutta olen vain odottanut joulua. Nyt sitten olen löytänyt eräitä kookkosvalmisteita kuten konservoitu kookkos ja huomaan että sitähän voi käyttää. eikä tarvitse voida jälkeenpäin huonommin. Nyt sitten tein syyskuun kookkosleivän, voi sanoa.
Suomessa sain elämäni ensimmäisiä kookkosleipiä opiskeluaikana, kun kämppätoverini medisiinarikollega Soile Numminen teki niitä. ja jakoi niistä minulle auliisti ad libitum. Niihin aikoihin minun oli vaikea keksiä mitään ruokaa, mikä sopisi, koska keliakia ei ollut yleisesti tunnettu suomalainen kansantauti 1960-luvulla. aikaan. eikä tullut edes mieleen että kotimaisessa viljassa voisi olla jotain, mikä ei kotimaisille ihmisille sovi.
Muistiin 17.9. 2016
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar