Leta i den här bloggen

onsdag 19 oktober 2016

Tärkeä ravintotekijä K-vitamiini

Kun aloittelee  dieettiään keliakiadiagnoosin alkuvaiheissa, saattaa monesta ravintotekijästä  olla puutetta. Niistä olennaisen tärkeä on K-vitamiini, koska sen puutteen tai vajeen seuraamus on joskus vaikea: verenvuodot, huonosti hyytyvä veri ja verta voi tirsua suoliston lisäksi myös ikenistä ja jokaisesta pienestäkin haavasta on pitkäaikaista tihkua ja verihiutaleetkin ovat yleisestä ravintoainevajeesta johtuen helposti pirstoutuvia, verisuonetkin voi vat osoittaa fragiliteettia ja tulee helposti mustelmia.

Yleensäkin tavallinen valkuaisenpuutekin leimaa tilannetta, PEM eli  proteiini-ja energiavaje. Näitä nontrooppisia spruetapauksia tuskin nyky-aikana on kuten ennen, koska on diagnostiikkaa ja dietetiikkaa ja tietoa.

 Mutta tässä yhteydessä otan vain K-vitamiinin osuuden huomioon.
K-vitamiinin saanti ravinnossa sellaisessa tapauksessa  on vaikea täyttää pelkistä ravintoaineista, koska suolisto voi vielä olla huonosti imeyttävä - ravintoa ei kestä  kerralla suurta määrää oli se mitä tahansa-  ja bakteeristo on  aivan  epätasapainoinen- silloin kannattaa käyttää  K-vitamiinitablettia  K1-vitamiinivalmisteen tabletti on 10 mg  fyllokinonia.
 Itse käytin vuosi kausia aikoinani  5 mg K-vitamiinia päivässä, koska Merck Manual ohje oli 5 mg.  Tietysti hammaslääkärillä käynti oli aika "veristä" ilman profylaksiaa Kokeilin ennen hammaslääkäriä myös käyttää enemmän juustoa ja pinaattisoppaa. sekä kalsiumi- että K-vitamiinipitoista.

Täytyy ajatella, että 5 mg on itse asiassa 5000 ug. Tietysti joskus käytin 10 mg, koska  tabletissa ei ollut jakouurretta ja se oli kuin iso kovapintainen  nappi- tosin suli suussa kuin suklaa ja ainakin sai  vitamiinit talteen, kun nieli kokonaisena.

K-vitamiini on sikäli hyvä vitamiini, että ravinnon K-vitamiini ei kärsi keittämisistä eikä kuumentamisista, sanotaan. Metylnaftokinonirakenne ei häviä ruoanlaitosta.

Normaaleissa suosituksissa puhutaan tarpeesta 1 ug painokiloa kohden ja terveet saisivat sellaisen 70- 100 mikrogrammaansa  tavallisessa ruoassa tarkemmin ajattelematta ruoan koostumusta ja terve bakteeriflora tekee sitten osuutensa ja tuottaa K2 vitamiineja. Tässä  suosituksessa on ajateltu Kvitamiinifunktiota ainostaan koagulaatiotekijänä.

Nykyisin en käytä enää K-vitamiinitablettia, vaan  lasken saavani Kvitamiinin ravinnossa käyttämällä K-vitamiinipitoisia ruokaöljyjä, maksaa, vihreitä vihanneksia ja jos teen esim pinaattisoppaa muistan laittaa siihen öljyä, mikä lisää K-vitamiinin imeytyvyyttä vihanneksista. K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja sen takia se imeytyy rasvojen joukosta hyvin.
Tapaan  käyttää kalanmaksaöljyä ja sen teeluksikallisen ohella joksu 1 rkl  rapsiöljyä.

Nyt kun tiedetään K-vitamiinista  enemmän, varsinkin sen osuudesta luun (matriksin) muodostukseen  ja aktiivin kalsiumjonin homeostaasin  ylläpitoon,  K-vitamiinin tarpeeseen tulee  uusia rajoja hahmoteltavaksi. Käytännössä on havaittu (USA:ssa)  että  useat salaattiateriat päivänkin aikana , joka ruoan yhteydessä jotain salaattia,  kohottaa luustonkin hyvinvointia.  Tällöin K-vitamiinin saanti nousee  n 250 ug päivässä.  joissain  tutkimuksisa on luustolle edullisejksi todettu  sellaiset 1000 ug päivittäiset tasot, mutta silloin  on kyse sekä K1 että K2 vitamiinin  summista tai K2 vitamiinilajista.
Tietysti kokeita on tehty myös  K1-vitamiinitableteilla 10 mg esim urheilijanaisilla tutkittaessa luustovaikutuksia. Ehkä tuolla avaruustutukimusasemalla käytetään sellaista tablettia estämään luuston hajoamaista painottomuudessa.

Vihreissä vihanneksissa ja kasvisöljyissä oleva K-vitamiini on K1 muotoa. K2 vitamiinista on viitterllisiä pieniä taulukoita olemassa, mutta niitä ei ole sovellettu vielä yleiseen käyttöön.  Kuitenkin voi tietää että juustossa ja maidossa on näitä menakinoneja. Maksassa on omia pitkiä menakinonejaan.
Muta pelkkiä menakinoneja syömällä ei  täytä kehon K-vitamiinitarvetta, sillä on tiettyjä kudoksia joiden täytyy  itse paikallisesti valmistaa ravinnon  K1-vitamiinista  käsin kudosspesifinen mieto MK-4 muotonsa. Aivo on näitä kudoksia.  Aivo käytää K-vitamiinia - ei niinkään  juuri hyytymistekijäksi, vaan valkoisen aivokudoksen muodostamiseen, myeliinin tekemiseen. pääasiassa. Tämä on arvioni.  Se on aivon struktuurin perusfunktioita.  Veren ( verikudoksen) perusfunktioita on pysyä  fluidina, juoksevana sekä pystyä tekemään hyytymä että pystyä sulattamaan hyytymät sopivasti että veri on juoksevaa ja verisuoniston pinnat puhtaat. Järjestelmän on liityttävä mm MMP- järjestelmään, joka sorvaa kudoksia funktionaaliseksi, Tarvittaessa täytyy pystyä tekemään uutta suonta ja siivota jätteet. (MMP = matrix-metalloproteinaasit)

  Luuston tehtävä on olla dynaamisen kestävää, kestää painoa, kiertoa, venytystä , taivutusta ja toimia tukirankana.  K-vitamiini siis  vaikuttaa hyytymistekijöitä että hyytymisen sulattamistekijöitä ja aktiivin kalsiumin   (Ca++) kontrollia, jolloin sen vaikutus ulottuu mitä laajimmin  eri taphtumiin  tavallaan antioksidanttisesti, sillä yksittäisetkin glutamiinihapot voivat solun sisällä karboksyloitua Gla muotoon ja neutraloida  yhden aktiivin C a++  , Ca-Gla muotoon.  Se on osa kalsiumhomeostaasista ja regulaatiosta, jonka viive on kohtalokasta, koska jokainen viive syöksee metaboliaa jollekin  toiselle vaihtoehtoiselle raiteelle.
Ihminen ei voi kehonsa K-vitamiinin  puolesta  varsinaisesti  tehdä muuta kuin katsoa että syö päivittäin vihreää ravintoa, vähän ksvisöljyäkin ja kuitua suolistobakteereille ainakin.

Fineli antaa hyvän listan esim  maustekasveista joita voi ripotella ruokiinsa. Niistä saattaa saada hyvääkin lisää niiden vahvan K-vitamiinipitoisuuden takia. "Lisänä rikka rokassa" kokonaisuuden hyväksi.

Pitäisin alarajana K-vitamiinin käytölle 250 ug ja sopivana alueena 250-1000 ug.
 En tässä ota kantaa niihin jotka jo ovat joutuneet  Marewanille, mutta luulisin että  ei ole hyväksi  liikaa alentaa K-vitamiinipitoisten ruokien käyttöä
 Jos lapsesta asti käyttää runsasti vihreää ravintoa, luulisi että koko Kvitamiinia tarvitsevien  ainakin 14 proteiinin spektri toimisi tasapainoisesti. Negamma- karboksyloituvat hierarkisesti.  sen mukaan miten K-vitamiinia on saatavilla. Jos on vain hitunen K-vitamiinia vain muutama ensimmäinen karboksyloituu ja loput proteiinit jäävät funktiokyvyttömiksi. vaikka niitä vielä produsoituisi.  Ne ensimmäiset  ovat hyytymistekijöitä. Jos k-vitamiini vaje kestää kauan  propeptidin produktiokin voi geneettisesti joutua alisäädettyyn tilaan. Tällaisesta on vasta  saata nykyisin jotain aavistusta. Asian korjaamiseen täytyy koettaa   palauttaa ravintoon  ihmiskunnan alkuaikojen vihreän ravinnon ja öljypitoisten siementen käyttöä jo  lapsuudesta.


Mihin  hierarkisesti ajatellen aivojen MK-4-muodostus  ja myeliinin synteesi asettuu näissä K-vitamiinia vaativissa peptideissä (VKDP)?  Luulisin sen olevan aika priorisoitua jos vain fyllokinonia kehoon tulee.  Tämä voi heijastua aivojen kokoon, myeliinin tilanteeseen. Joka tapauksessa  tiedetään että sfingomyeliinimolekyyliä ei pääse muodostumaan ilman K-vitamiinikoentsyymiä.  K1-vitamiinilla on myös eräänlainen antibioottinen vaikutus  valkoisessa aivoaineksessa, jonka immunologinen suoja sinänsä ei ole niin  varmalla kannalla kuin aivojen ulkopuolisten, verekkäiden  kudosten immuniteetti.

Ja mitä Raamatun  antamaan suositukseen ihmisen ruoasta tulee, suositus oli hyvin antioksidanttipitoisia aineita sisältävää siis vihreitä vihanneksia, siemeniä, viljaa,  siementä tekevien puitten hedelmiä - UT  Jeesuksen kautta korosti kalaa ja leipää, raikasta juomavettä. Silloin tällöin punaista lihaa ( josta veri oli otettu pois) ja viiniäkin. Liikunta ja aurinko olivat tärkeitä tekijöitä.  Näitä  ikivanhoja  terveellisiä ruokia voi poimia esiin Raamatun lehdiltä kun tarkkana lukee.  Viikunallakin on jotain hyvää muassaan.  Munaa ja maitoa  ei pidä unohtaa ( antavat hieman kalsiumia, rikkiä, fosfaattia,  korkea-arvoista proteiinia, menakinoneja)

Yleensäkin sekaravinnon ohella  vihreät vihannekset ja kasvisöljyt  antavat tarvittavaa K-vitamiinia.
Koska  K-vitamiini hallitsee kalsiumin ja sen suolojen alueen  lisäksi myös  alueita, jossa on sulfaatit, ja fosfaatit, ravintoon  tulee kuulua näitä tekijöitä antavaa myös. Niitä saa esim  maitotuotteista ja munasta.  Kuitu on tekijä joka varmistaa terveen suolistoflooran ja sen osuuden K2- menakinonien tuottajana.   Kuitupitoisten  aineitten ohella, joukossa,  taas  saadaan myös orgaanista fosfaattia (fytiiniä) , joka puolestaan  on eräs tekijä metabolisten ratojen ja kanavien vaihteiden asentamisessa ja jonka aineenvaihdunnassa on paljon hallitsematonta. Yhdistävä   tekijä K-vitamiinin ja fytiinin alueen välillä on suhde  aktiiviin kalsiumiin Ca++.

 Siis toivottavaa on että K-vitamiinia ja fytiiniä  on ravinnossa. Yleensä kalsium ei ole suuri ongelma, sillä sitä on luustossa yli kilo ja  sitä on saatavissa varastoista käsin.  Hyvä on saada kuitenkin  joku sata mg päivittäin ruoassa-ainakin 600 mg ravinnosa,   mutta turha on ladata suuria määriä aktiivia kalsiumia pillereinä  lisää, jos sillä ei ole valmiita rahkeita kehossa,  joihin se voi äkisti  neutraloitua. Tämä on minun  mielipiteeni.  Pidän vaarallisena irrallista lääkkeellistä  kalsiumimassaa. Sitä paitsi nykyisellään katson että  moderni ihmiskunta kulkee  yhteiskunnassa kalsiuminsa  ilman säätelyä vellovassa tilassa  ja rahkeet säätelylle  ovat hoitqamattomasa kunnossa. Tilanne on siis erittäin vaarallinen.  Itse asiassa mikään muutos joka on liian suuri johonkin suuntaan, ei tuo mitään paranemista tilanteeseen. tietysti joku kysyy: Miksi sitten ollenkaan ottaa kalsiumia ravinnossa, jos kerran sitä on niin paljon kehossa - Sen takia että  sillä estää luun hajoituksen aktivoitumisen- sillä  kalsiumilla on paljon käyttöä kehoreaktioissa  ja sitä täytyy vitaalisti olla käytettävässä muodossa ja keho aktivoi nopeasti hajoituksen jos käyttökalsiumia ei ole.  Siihenhän altaaseen  se kalsiumi menee ei se mitenkään suoraan luuhun mene, mitä  tabelttina syödään. 
Sama periaate on kolesterolilla.  jos jättää kokonaan kolesterolin essenteillin määrän käytön ravinnossaan, aktivoi endogeeniä kolesterolin muodostusta turhaan, koska joka solu tarvitsee kolesterolia kalvorakenteisiinsa. Sen takia ei ole vaaraksi käyttää esim 1 kananmuna päivässä. se  n 300 mg kolesterolia on vain murto-osa kehon omasta jokapäiväisestä kolesterolintuotosta.

 Mutta ei ole haitaksi asettaa extra salaatin lehti leivän päälle päivittäin. ja siten voi katsoa ravintotaulukoista, minkä tasoista k-vitamiinin saantia pitää nykyisellään. olisiko mahdollista lisätä hieman K-vitamiinipitoista ateriaan että ainakin saa  turvallisesti yli 150 ug K1 vitamiinia, mikä lie 2 ug painokiloa kohden.

Fineli.fi sanoo K-vitamiinista näin:

Ravintotekijä: K-vitamiini

K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka on välttämätön veren hyytymistekijöiden muodostumiselle. Hyviä lähteitä ovat parsakaali, lehtikaali, pinaatti ja muut vihreät lehtikasvikset sekä kasviöljyt ja maksa. Kasviksissa K-vitamiini esiintyy fyllokinonina ja lihassa menakinonina. Ihmisen suolistobakteerit pystyvät tuottamaan menakinonia. Vitamiinin puutos on harvinaista. 

Ravintotekijä








måndag 19 september 2016

Rahkakääryle

kun olin ensimmäistä ekrtaa israelissa  olin kibbutsissa kesätöissä 1967  6-päivän sodan jälkeen.  olin karmelin suomalaisryhmässä. jokaiselle aktsottiin siten sopivat työnsä.  Aluksi olin  puutarhassa, poimin persikoita ja siten lajitelin pakkauslaatikoihin. olin myös kibbutsin  suuressa keittiössä katatmasas  ja tiskaamassa ja siten olin myös ns. lepokodin koosher keittiössä.  siellä toimin  maitoruokapuolella.  Eräs resepti oli mukava ja tein siten Suoemessa monena vuona  saman reseptin mukaan  piirakoita.
 Nämä piirakat  tehdään kaalikääryleen periaateella ja  kuorena piirakalle toimii vesilätty.
tarvikkeet
Vesilätyt: 
Vettä 1 litra
4 kanamunan valkuaista.
Runsas  kupillinen jauhoja ja hieman suolaa ( Gluteeniton  karkea Semperin  jauhomix soveltuu9
Paistoon  oliviiöljyä tai rypsiöljyä.

Kun paistinpannu on kuuma, siihen asetetaan   1 tlk öljyä ja siten 1 dl taikinaa . 
Vispattu  valkuais-vesi-jauhotaikina. levitetään  pannua kallistelemalla tasaisesti pohjalle. Ylimäärän  taikinaa voi kaataa takaisin taikinamaljaan. Ohut  vesilätty paistetaan vain pohjapuolelta.  Sitten  se varovasti  irrotetaan ja asetetaan  leivinlaudlalle  ja täytetaan ja asetetaan kääryleenä  pellille.

Israelissa tein niin että paistoin vesiipohjallisia ensin pinon ja siten vasta täytyin kaiiki peräkkäin. Sillä  pelti oli aika iso ja  kääryleitä tehtiin  satoja joskus.
Mutta nyt tein yhden pohjallisen ja täytin heti.  Teen vain 12 käärylettä.

Täyte:
 4 kananmunan keltuaista, desilitra sokeria,   pari desilitraa rusinoita, rahkaa  500 grammaa.
Sekoitetaan  taikinamaiseksii ( Tämä on muuten hyvän makuista!!!)

Sitgen  asetan  lasivuoan  12 kääryleineen 175 200 asteeseen ja odottelen että ne muuttuvat kullankeltaisiksi.hieman ruskeahkoiksi.
En ole aivan varma asteista ja ajasta, joten  nyt vain katson  ensin 30 minuutin päästä.Sivelen toisn kerran kanamunaa. Kyllä aikaa kuluu ainakin 40 min.  (Gluteenittomasta  jauhosta tehdyt kuoret eivät rusketu niin pian kuin vehnästä tehdyt  )

 Sivelyyn:
Yksi kanamuna  lisäksi on tullut käytetyksi ja  sivelin käryleet kanamunalla ennen kuin laitoin uuniin.
Sivelen vielä kun tarkistan kääryleitten kypsymistä.

Vaikka kääryleet  eivät olsi  kauniita kuin kirjan kuva, ne ovat aina niin hyviä että  kannataa  paistaa, vaikka  raikinakin on hyvää!

Nämä ovat jälkiruokakääryleitä, mtua voi niitä käyttää leivoksen tavoin kahvillakin.

Jos tällaisia tekee ensimmäisen kerran,  on varmasti ongelmia, että saa ne vesipohjaiset  notkeat kuoret tehtyä! Pitää löytää sopiva  jauhoaines.  Israelissa oli siihen aikaan vehnä. mutta nyt olen joutunut paljon kokeilemaan gluteenitona sopivaa laatua;  maissijauhosta tulee liian kovia ja murenevia,. Niistä ei saa käärylettä.  Itse asiassa olen hyvin tyytyväinen tämän päivän tulokseen, kun Semperin grov mix on aivan ihanteellinen vesilättymateriaali kääryleilleni.
19.9. 2016



lördag 17 september 2016

Päiväkahville syyskuun kookkosleipä

Kookkosleipä on helppo ja nopea tehdä. Niitä saa alle tunnissa valmiiksi.
On olemassa hyvin sokerisia reseptejä, mutta tämä ICA-resepti on kohtalainen: 1 dl sokeria, (tässä käytin ruskeaa sokeria) taikinaan ja  16 kookkoskohokasta merkitsee  100/16  ml sokeria yhdessä kookkosleivonnaisessa eli   6,25 ml sokeria yhdessä kookkosleivonnaisessa.  Sokerin painon ja tilavuuden välinen suhde:  1 ml  sirotesokeria painaa 0,9 grammaa. 6,25 ml  painaa 5,6 grammaa. Jos yksi sokeripala painaa 3,5 grammaa niin yksi kookkoskakku vastaa  miltei  paria sokeripalaa.  Siis  taikinaa voi kyllä  huoletta sokerin  suhteen  niukentaa ja käyttää vaikka  vaniljasokeria maun antajana.
ICA resepti suoraan pussista  on tarkoitettu 20 leivonnaiseen. Minun pellilleni mahtui 16 muffinsvuokaa, joten sokeripitoisuus per leivonnainen on suurempi kuin ICA-reseptissä, :  Jos jakaa 20 osaan,  sokeria tulee 4,5 g per leivonnainen, mikä on  runsas yksi sokeripala.


ICA  i ECO Ekologisk riven kokos 200 g. Ekologinen kookkoshiutaleraaste 

75 g margariinia tai voita.
1 lime hedelmän mehu
2 munaa
1 dl sirotesokeria ( = 90 g)
200 g kookkoshiutaleita 
1. Aseta uuni 150 C asteeseen.
2. Sulata ruokarasva ja anna sen jäähtyä. Huuhtele limehedelmä,  raasta kuori ja purista sen mehut.
3. Sekoita  2 kanamunaa ja  1 dl sokeria astiassa. Lisää joukkoon kookkoshiutaleet, ruokarasva, limekuoriraaste ja mehu.
4. Anna taikinan turvota 10 minuuttia.
5. Tee taikinasta 20 kokkaretta  pellille voipaperin päälle. ( Tässä käytin muffinsvuokia)

6. Paista keskiuunissa noin 25 minuuttia.
y. Anna kookkosleivonnaisten jäähtyä  ritilällä. 

Kun eilen tein kookkosleivonnaisia päiväkahville yksinkertaistin reseptiä hedelmän osalta.  Asetin vain pari teelusikallista (tlk) valmista sitruunapuristemehua  pienestä "muovisitruunasta" taikinaan, koska sitä sattui olemaan kotona.  Käytin myös ruskeaa sokeria valkoisen sijasta, koska se mielestäni on maukkaampaa jollain tavalla leivonnaisissa.  Margariinina käytin ICA Basic margariinia, koska se on ekonomisinta ja soveltuu leipomiseenkin  hyvin eikä kärise.  Koska  näissä on yhteensä 2 kananmunaa, en samoina  päivänä, kun syön näitä, keitä aamiaiselle kananmunaa. Muuten kolesterolin saanti päivää kohden olisi liiallista ( yli sen suositellun  tai sallitun  300 mg  rajan)  ja myös kookkoksessa, sen rasvassa,  on lauriinihappoa  (C12:0) , josta  voi tulla endogeenista kolesterolia, jos teoreettisesti ajattelee. ( tietysti endogeenisen kolesterolin osuus ihmisessä on ainakin kolminkertainen normaalisti verrattuna tuohon  sallittuun exogeeniseen saantiin ja siinä merkitsee leuriinihapon osuus ravinnossa, koska se ratautuu kolesterolinmuodostustielle).

Joskus keliakiassa, jos se on aikuistyyppiä, oireet ovat   ns. trooppisen spruen tapaisia, joten saataa olla rasva-aineimeytymisessäkin jotain häikkää. Pitä katsoa mikä sopii ja käyttää  rasvoja laajalla kirjolla, mutta ei liikaa. Kannattaa vaihdella.  Silloin tällöin kannattaa muistaa  kookkosrasvakin. Aiemmin  käytin vain jouluna kookkosleipiä, mutta huomaan että mahdollisesti kannataa  käyttää joskus muulloinkin.Jouluna siksi, että pidän hyvin paljon siitä, mutta  aina sain siten kärsiä  huonosta imeytymsiestä.  ja välillä tosiaan on oikein tehnyt mieli kookkosleipiä, mutta olen vain odottanut joulua. Nyt sitten olen löytänyt  eräitä kookkosvalmisteita kuten konservoitu kookkos ja huomaan että sitähän voi käyttää. eikä tarvitse voida jälkeenpäin huonommin.  Nyt sitten tein syyskuun kookkosleivän, voi sanoa. 

Suomessa  sain elämäni ensimmäisiä kookkosleipiä opiskeluaikana, kun kämppätoverini medisiinarikollega Soile Numminen teki niitä. ja jakoi niistä minulle auliisti ad libitum. Niihin aikoihin  minun oli vaikea keksiä mitään ruokaa, mikä sopisi, koska keliakia ei  ollut yleisesti tunnettu suomalainen kansantauti  1960-luvulla. aikaan.  eikä tullut edes mieleen että kotimaisessa viljassa voisi olla jotain,  mikä ei kotimaisille ihmisille sovi. 

Muistiin 17.9. 2016 




 


.

fredag 16 september 2016

Aamiainen. Maapähkinää.

1 lasillinen C-vitamiini porevettä

Luonnollista laktoositonta jogurttia 1 annos.
Siinä ruokalusikallinen vattuhilloa ja riisipuff- muroja.

Pikakahvia kupillinen maidon kanssa.

Gluteeniton näkkileipä margariinin ja pähkinävoin kera.

1 rkl  suolattuja maapähkinöitä.

Kalanmaksaöljyä 1 tlk

Lopuksi vielä kuumaa vettä puoli mukia  ja  desilitrallinen maitoa

16.9.2016


torsdag 15 september 2016

Vihannes- kala-vuoka

Lasivuokaan pohjalle rypsiöljyä 2 rkl.
Pakastekalan palasia  200g. ( 100 g /henkilö).
 Palat asetetaan öljyn päälle.
Sirotellaan valko ja mustapippuria palojen päälle sekä suolaa hieman.
Asetetaan palojen päälle  ja vuokaan tasaisesti kahden  sipulin siivut.
Peitetään pakastevihanneksilla sipulit ja kalapalat. ( kukkakaalia ja wook-vihanneksia)
 Vispataan keveästi  2 kananmunaa, lasillinen maitoa ja lasillinen vettä, Maustetaan hieman ja valutetaan vihannesten päälle tasaisesti.
Asetetaan alumiinifolio lasivuoan päälle ja lämmitetään vuokaa 1  tunti 175 C-asteessa.
Sitten aukaistaan uuni, poistetaan folio ja annetaan vuoan olla vielä jälkilämmössä sillä aikaa kun valmistetaan pasta tai riisi. Tarkoitus ei ole ruskistaa  vihanneksia tai kalaa , ainoastaan kypsentää ja pehmentää  lämmöllä.. Kypsänä munamaitoliemi  on kokkeloitunutta vihannesten ympärillä.


Keitin tässä kupillisen  riisiä kupillisessa vettä, hieman suolaa. Ensin kiehautin veden ja sitten asetin pikkukattilan kannen päälle ja annoin kiehua miedoimmalla lämmöllä 20 minuuttia, että riisi olisi kypsää. .

Tuorevihanneksena  yksi varsisellerin varsi

Riisin ja kalavuoan  jälkiruokana omia leipomia Saaristolimpun  siivuja pakasteesta , margariinia päälle
 ja kuppi maitokahvia ( suodatinkahvia)

Saaristolimpun resepti on LAILAS- jauhopakkauksessa ( vihreä pakkaus). 

15.9. 2016 



onsdag 14 september 2016

Virviläsoppa

RUOKARESEPTIT

RUOKA-ALMANAKKA vuodelta 2006 January Tammikuu.

VIRVILÄSOPPA Lentil Soup, Marak ´Adashim

6-8 servings 6-8 annosta
11/2 cups lentils 1 1/2 kupillistä virvilöitä
1 large diced onion Yksi iso sipuli pieniksi kuutioiksi paloiteltuna
2 crushed garlic cloves Kaksi valkosipulin kynttä pieninä paloina
2 diced sticks celery 2 varsiselleriä kuutioiksi leikattuina
1 diced carrot 1 porkkana kuutioiksi leikattuna
2 tbsp olive oil 2 rkl oliiviöljyä
6-7 cups water 6-7 kupillista vettä
2 tbsp soup powder 2 ruokalusikallista soppapulveria
salt, pepper suolaa, pippuria
½ tsp cumin ½ teelusikallista kuminaa

  • Soak lentils overnight. 
  • Saute´ onions and garlic in olive oil for 5 mins. 
  • Add vegetables and drained lentils and fry 2-3 more mins. 
  • Add water, seasonings and soup powder (glutenfree) cover, and simmer for än hour. 
  • Serve with croutons. (Glutenfree) 
  • Optional: add 3 sliced frankfurters or smoked meat and cook a few more mins.


OHJE: Liota virvilöitä yön yli.
Paista sipulit ja valkosipuli oliiviöljyssä 5 minuutin ajan.
Lisää vihannekset ja valutetut virvilät
ja paista öljyssä vielä 2-3 minuutin ajan.
Lisää vesi,mausteet  ja soppajauhot. (Tässä asetin pellavansiemeniä kuminan ja jauhojen sijaan)
 Peitä kattila kannella ja kiehuta matalalla lämmöllä tunnin ajan. Tarjoile keittoon sopivan leivän kera.( Gluteeniton näkkileipä)
Keittoon voidaan myös lisätä kolme (gluteenitonta)  nakkia ( frankfurtin makkaraa tai savustettua lihaa) palasina ja keittää vielä viisi minuuttia

*.
Ps. Hebrealainen sana ”3 naknikiot” tarkoittaa suomeksi kolmea nakkimakkaraa ja englantilaisessa käämnöksessä sanotaan ”frankfurter tai savustettu liha”
Oxford sanakirja selittää makkarasta ja nakkimakkarasta:
naknik= sausage, baloney, wurst
naknikija , naknikit = small sausage, hot dog, frankfurter, wiener(Am.) , monikko: naknikiot
Huom:
Suomalaiset kuumassa ilmassa  tai saunottuaan  käyttävät luonnollisesti paljon suolaista makkaraa.
Makkarat ovat  hyvin suolaisia.  jos niitä lisää keittoon, ei kannata lisätä muuta suolaa.

måndag 12 september 2016

Tomaattikeitto

Hunajainen tomaattikeitto, Honeyed Tomato Soup Marak Akvanioth beDvash
(4-6 servings)

1 cup chopped onions (Hakattua sipulia kupillinen)
4 chopped garlic cloves (4 hakattua valkosipulikynttä)
2 tsps salt , (2 teelusikallista suolaa)
4 tbsps oliv oil (4 lusikallista oliiviöljyä)
1 cup water, (kuppi vettä)
½ tsp black pepper, (puoli teelusikallista mustaa pippuria)
2 tbsps honey, (2 lusikalliista hunajaa)
5 cups (1 liter) tomate juice, (yksi litra tomaattijuissia)

  • Heat oil in a large pan and gently saute´onions and garlic with the salt for 10 minutes, until translucent. Add remaining ingredients and simmer covered for 20 minutes. If a smooth consistence is preferred, blend. Serve hot or cold with croutons.

Suomeksi: Kuumenna öljy isossa paistinpannussa ja varovasti, vähässä öljyssä, paista sipulit suolan kera noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat läpikuultavia. Lisää muut ainekset ja kiehuta matalalla lämmöllä kannella peitettynä 20 minuuttia. Jos halutaan tasaisempaa konsistenssia, voi sekoitata. Tarjoa kuumana tai kylmänä soppaleipäpalojen kanssa (crouton).

PS. Tomaattijuissin teen lisäämällä 500 grammaa passeerattua tumaattia vettä niin että tilavuudeksi tulee 1 litra. Tomaattikeitossani ei ole valkosipulia mukana. Käytin vain yhden laadun sipulia.
Leipäpaloina käytän maissikekseistä murrettuja paloja. Suolamääräksi asetin vajaan 1 tlk. Hunajamäärä 2 tlk. Myös öljymäärän puolitin. Pohjolassa suolan tarve on vähäisempi kuin subtropiiksissa. (Engl. resepti on subtrooppiseen ilmastoon).
Muistiin 12.9. 2016