Leta i den här bloggen

Visar inlägg med etikett Durra. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett Durra. Visa alla inlägg

fredag 29 september 2017

Durran (Sorghum bicolor) prolamiinit, kafiriinit ja modifiointi

Durra on  viljalaji, jota  tuskin olen käyttänyt ainakaan tietoisesti, muta kun vuosien varrella ostaa GFD-tuoteita , niissä on saattanut olla durrajauhoja sisällysluettelossa mainittunakin.
Siteeraan yhden  artikkelin 5 vuoden takaa. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22353344
Plant Biotechnol J. 2012 Jun;10(5):533-44. doi: 10.1111/j.1467-7652.2012.00685.x. Epub 2012 Feb 21.

Modulation of kernel storage proteins in grain sorghum (Sorghum bicolor (L.) Moench).

Abstract 

Tiivistelmä: Durran prolamiinit, nimeltään kafiriinit, luokitellaan alaryhmiin alfa, beta ja gamma.  kafiiriinit  kotranslationaalisesti translokoituvat endoplasmiseen verkostoon ja siellä kokoontuvat  proteiineiksi, jotka ovat  ruoansulatuksessa siten  huonosti sulavia. Tätä proteiinin saatavuutta on bioteknisesti koetettu parantaa ja artikkeli käsittelee tätä  durrajyvän varastoproteiinien moduloimisasiaa:  proteiinistruktuurin muuttamista, proteiinipartikkeleiden periferian disulfidisiltojen vähentämistä sulavuuden parantamiseksi, mutta   syntyy samanaikaisproteiinia tunnetuin  ominaisuuksin  ja se voi  stabilisoida kafiriinin beetatuppea taikinan valmistuksen aikana. Tässä tutkijat  esittävät lopuksi  modifioimansa tuotteen: on tehty transgeenistä durraa, jossa on gamma ja alfakafiriinigeenit vaimennettuja ( jälkimmäinen vaikutti  tuoteen sulavuuteen),    mutta on siirretty  vehnästä  eräs hybridisoitu   gluteliini, HMW-gluteniini.
 ( Kommenttini .... joten  tulos on  gluteiinia muodostavaa  durrahybridiä. Muistettava tämä mahdollisuus, jos durrasta tulee vaivoja keliakikoille). 

"Sorghum prolamins, termed kafirins, are categorized into subgroups α, β, and γ. The kafirins are co-translationally translocated to the endoplasmic reticulum (ER) where they are assembled into discrete protein bodies that tend to be poorly digestible with low functionality in food and feed applications. As a means to address the issues surrounding functionality and digestibility in sorghum, we employed a biotechnology approach that is designed to alter protein body structure, with the concomitant synthesis of a co-protein in the endosperm fraction of the grain.
Wherein perturbation of protein body architecture may provide a route to impact digestibility by reducing disulphide bonds about the periphery of the body,
 while synthesis of a co-protein, with known functionality attributes, theoretically could impact structure of the protein body through direct association and/or augment end-use applications of sorghum flour by stabilizing ß-sheet formation of the kafirins in sorghum dough preparations.
This in turn may improve viscoelasticity of sorghum dough.
 To this end, we report here on the molecular and phenotypic characterizations of transgenic sorghum events that are down-regulated in γ- and the 29-kDa α-kafirins
and the expression of a wheat Dy10/Dx 5 hybrid high-molecular weight glutenin protein. The results demonstrate that down-regulation of γ-kafirin alone does not alter protein body formation or impacts protein digestibility of cooked flour samples. However, reduction in accumulation of a predicted 29-kDa α-kafirin alters the morphology of protein body and enhances protein digestibility in both raw and cooked samples.
PMID:
22353344
DOI:
10.1111/j.1467-7652.2012.00685.x"

torsdag 11 oktober 2012

FAO artikkeli durrasta, ( Sorghum,bicolor)

http://www.fao.org/docrep/T0818E/T0818E04.htm#Sorghum%20utilization
Durra näkyy  FAO:sssa pohditun maailmanlaajuisesti ja tarkasti. Sen sulattamisongelmat ihmisellä eivät ainakaan  ydinongelmaltaan ole  primäärisen peptidirakenteen purkamista koskevaa kuten keliakiassa, vaan  johtuu kaikenlaisten ruoansulatuksellisten entsyymien estovaikutuksesta sekä erilaisista durran fytokemikaaleista, mitkä toisaalta taas tekevät durran elinkykyiseksi sellaisillakin tienoilla, missä muu vilja ei menesty tai tuhoutuu helposti tai missä linnut hävittäisivät sen.
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Durra

Durran  tapa konsentroida  maaperän epäorgaanisia elementtejä ( fluoria, molybdeeniä) on myös paikoitellen epäsuotuisaa ja peruselintarvikkeen jokapäiväisessä käytössä huomioitavaa, sillä mm endogeenisen struuman kehittyminen voi tapahtua durraa käyttävällä alueella ym endeemisiä tauteja on havaittu. Lisäksi durralla on varsinaiset goitrogeenisetkin fytokemikaalinsa.

Durran riittävä muokkaus tekee siitä kuitenkin  vaarattoman peruselintarvikkeen, joka on "gluteeniton".Teollisissa maissa durraa käytetään lähinnä  eläinrehuna ja  lähinnä Afrikassa durra on   ihmisravintona.
Suomi-Namibia-seuran julkaisema namibialainen keittokirja kuvaa mm "tätä ihanaa puuroa" (durrapuuroa)  sivulla 8 ja kirja mainitsee muitakin  Namibian herkkuja.joita sieltä Suomeen tulleet vaikuttavat kaipaavan maassamme.

http://www.google.se/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0CDEQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.suominamibiaseura.fi%2Fdoc%2FNamibialainen_keittokirja.pdf&ei=2IJ2UMmSDOii4gSq34DwCg&usg=AFQjCNEuLuMfgL5LMabrtUBy6wCzdsb9fw&cad=rja

Oma kommenttini durrasta.
Durratärkkelys on resurssi, joka puhdistettuna  patogeenisistä tekijöistä on hyvä ingredienssi  "maailmanleivässä".  Sopisi varmaan olemaan kombinaatiossa  3-4 muun jauho- ja tärkkelyslaadun ja ehkä palkokasviperäisen  jauhon  kanssa ruokaleivän osana, jotta sen aminohappojen  vajaakirjoinen antikin  tasoittuu

Minkähänlainen World Bread  olisi  ekonmisinta tuottaa?

Se olisi kombinaatio eri  lähteitten ekonomisesti  tuottamista  viljalaaduista ja tehtynä yleisleiväksi joita  voisi muokata ensinnäkin perusryhmiin gluteeniset maailmanleivät  ja gluteenittomat  maailmanleivät ja sitten tarpeen mukaan  muokata muihinkin  poikkeusryhmiin  ( korkea, normaali ja reduktioenergiaiset) sopivaksi siten että  "Maailmanleipä" antaisi  puhteen veden kanssa  päivän kaikki ravinto ja energia-aineet  pelkästään leivästä ja vedestä  kriisitilan  tai tarpeen tullen  - administraation voidessa laskea  taulukoidusta  kehonpainosta  ym antropometrisistä seikoista  ja energiankäytöstä yksilöllisen ( perhekunnan)  leiväntarpeen.

 Ja samalla  perhekunnille  maailmassa voisi olla  suurkatastrofissa  periaattellinen  vesi- ja leipäoikeuskuponki olemassa, jonka sitten esittää kun hankkii sitä Maailmanleipää  kotiinsa tiettyä aikajaksoa varten. Sellainenkin  "kuponkiohjelma" tulee edeltä katsoa valmiiksi

Tällainen ehkä tulee  tulevaisuudessa kun  ihmisoikeudet vallitsevat kautta koko maapallon ja  ruoka katsotaan ihmisoikeudeksi joka on edellytys myös  jokaisen  energiseen   osallistumiseen maailmamme ylläpitoon ja hoitoon kykyjensä mukaan.

 Nythän  osa ihmiskuntaa ryömii etsimässä matoja ja muurahaisia ruooakseen itikoitä, käärmeitä ym  ja  on  kaivamassa jotain savilietettä juomakseen täydessä exhaustiossa- parasiittien  polttaessa kehoa -- kissat, koirat, rotat ym  käyteään ihmisravinnoksi; jossain syödään vielä ihmisiä.

Ja osa samalla maapallolla  pohtii millä värillä ja aromilla  piffaisi päivän jälkiruoka-kakkuja  kulinaarisen sensaation  tehostamiseksi jne.

 Ei siinä hyvässä elintasossa  ole mitään pahaa tietysti, mutta edellisessä ei taas mielestäni  mitään hyvää.

Kaikin puolin maailmamme ei ole vielä  valmis.

måndag 8 oktober 2012

Gluteenitonta on Sorghum bicolor, Kirjodurra

http://afrsweb.usda.gov/SP2UserFiles/Place/54300510/2010%20-%20Sorghum%20Proteins%20-%20The%20Concentration%20Isolation.pdf

Durra, kirjodurra laji  Sorghum bicolor on yksi maailman viidestä perusviljasta.
Vaikka durra on gluteeniton, asia ei ole mitenkään yksinkertainen. Durra on sulamattomassa muodossa ja vaatii käsittelyä, ennen kuin siitä saa  perusravintoa. Maailmansodan aikana durrasta  tehtiin Texasissa   tärkkelystä ja dextroosia- maissin ollessa vaikeampaa hankkia. Durra sopii eläinten ravinnoksi. Lie niillä  entsyymejä, joita ei ihmisellä ole.

Otan leikkeen tästä nettilähteestä.
 Lähde kuvaa sitä, miten tärkeää olisi saada durra  käyttökelpoiseen muotoon maailmanlaajuisessa mitassa  ja selvitetään ongelman laatu.

 Durran prolamiinit ovat nimeltään kafiriineja ja sillä on myös gluteliineja. mutta ne eivät ole vahingollisia keliakiassa tai gluteeniallergiassa. Peptidijaksoissa on kyllä proliineja PPP ja QQQ pätkiä sekä PQ, jopa QQQQPQ mutta  sekundäärirakenteet eivät muodosta gluteenia,  koska  muitten aminohappojen ja rakennekombinaatioitten  takia tulee sellaisia ominaisuuksia ( hyfrofobisia ym).
Ylärivissä on maissin prolamiini  zeiini.

Durrarakenteen lähempi tutkiminen  voisi selittää miksi ihminen ei sulata tuollaisia  jaksoja. Mitä entsyymiä ei ole? Durran jaksot  sopisi terveen  ihmisen  dipeptidaasi-oligopeptidaasi entsyymitesteihin, jossa ongelma ei ole keliakiavyyhdin tasoa.  Sitä paitsi mainitsen tässä että maissin tähkän kuorissa tai vihneissä on myös jotain,  mille voi allergisoitua.


Esitän kyllä epäilykseni tästä alla olevasta totuudesta: Minusta rakenne ei näytä "turvalliselta".

  • Durravilja ja sen proteiinit ovat keliakikolle  ja muille glutenisensitiivisille  yksilöille turvallisia
"Grain sorghum and its proteins are safe for celiacs and  other glutensensitive individuals.

  •  Kuitenkin  durran pääproteiinit kafiriinit ovat resistenttejä, ruoansulatusta  kestäviä. Niitä on myös vaikea uuttaa ja muokata teollisessa prosessissa ja elintarvikkeille sopivilla  kemikaaleilla, mikä rajoittaa   niiten käyttöä elintarvikkeena.Tässä katsauksessa kuvataan kafiriinin uuttamista ja durraproteiinien muokkausmetodeja, joilla  sekä durran   ravintoarvo että  funktionaalisuus paranisi ja  niitä voisi paremmin soveltaa elintarvikkeeksi. Kun  tutkijat ja teknologit  saavat avukseen tällaista lisätietoa, heillä on paremmat lähtökohdat  tunnistaa  mahdollisuudet  kohentaa durraproteiinien ravinnollista  ja funktionaalista merkitystä. 
" However, the main sorghum proteins, kafirins, are resistant to digestion. They are also difficult to extract and modify in an industrial-scale process and with food-compatible chemicals, thus limiting their use in foods. This review describes studies on kafirin extraction and methods for modifying sorghum proteins for improved nutrition and functionality, as well as food applications. Armed with this knowledge, scientists and technologists will be in a better position to identify opportunities that will further enhance the nutritional and functional value of sorghum proteins".
  •  Tutkijat sanovat yhteenvetona durran olevan keliakikoille ja gluteenisensitiivisille turvallisen ja sen proteiinien sulavuuden parantamisen  olevan erittäin tärkeä seikka.
To summarize this section, sorghum is safe for celiacs and individuals
with gluten sensitivities, and improving its protein digestibility
is of exceeding importance.

  • Mutta proteiinin parempi sulavuus ei lisäisi ainoastaan gluteiini-intoleranttien yksilöiden durran käyttöä elintarvikkeena alternatiivina  ravintolähteenä, vaan  tästä olisi apua  kaikille niille kehitysmaiten väestöille, joiden pääravintolähde on durra,   sillä silloin heidän proteiininsaantinsa voitaisiin maksimoida. 
 Better protein digestibility not only increases sorghum utilization in foods and offers glutenintolerant individuals an alternative nutritional source but also helps populations in developing nations, for which sorghum is a diet staple, to maximize protein intake.
  •  Vaikkakin proteiinin sulavuus on ensiarvoisin asia niin  parantunut proteiinin funktionaalisuus edelleen lisäisi sen elintarvikkeisiin  sovelluttamista. . Kun on  kehitetty ravitsemuksellisilta ja funktionaalisilta laatuominaisuuksiltaan parannettu   konsentroitu durralähde, avautuu  useampia reittejä  durran  hyödyntämiselle elintarvikkeena.  Niinpä tämä katsaus  esittää  durraproteiinien uuttamis- konsentroimismetodeja  ja kuvaa strategioita, joilla proteiinia voi modifioida.

And, although protein digestibility is the foremost concern, improved protein functionality´further expands its application in foods. Developing a concentrated source of sorghum proteins with enhanced nutritional and functional characteristics can open more doors for utilization of sorghum in foods. Consequently, this review next presents methods for extraction and concentration of sorghum proteins and describes strategies for protein modification.

(Isolation of Sorghum Proteins Wet-milling of sorghum Wet-milling is a physico-chemical separation of the components of grain, namely, germ, bran, fiber, starch, and protein. Corn is
the grain traditionally used for wet-milling but its shortage during)

  •  II Maailmansota aiheutti  durraviljan  hyödyntämisen alkuraaka-aineena  tärkkelyksen ja dextroosin  kaupalliseen tuotantoon.

World War II led to the utilization of sorghum grain as the starting raw material in the commercial production of starch and dextrose (Zipf and others 1950).

 For 22 y, sorghum was used in a commercial wet-milling facility in Corpus Christi, Tex., U.S.A. (Rooney and Serna-Saldivar 2000), but its use was later discontinued because of incomplete starch recovery, low oil yield, and high wax content in the grain (Yang and Seib 1995). Additionally, the economic competitiveness of using sorghum over corn was gone because the price of grain sorghum rose and almost paralleled that of corn. To date, there are no known commercial sorghum wetmilling operations in the United States. Munck (1995) describes an elaborate wet-milling process with 10 possible products (germ, crude oil, refined oil, fiber, protein, protein meal [referred to as sorghum gluten meal], wet starch, dry starch, dextrin, and glucose)
...