Mitä tiedetään nykyään viljan toksisista prolamiineista ja gluteliineista?

 OHRA  päivän aiheena. (Barley) . Ohran prolamiini on hordeiini.  Ohralla on myös gluteliini. 

Miksi aloitan tänään ohrasta,  itse asiassa ohran jyvästä . Olipa kerran... kuten hyvän ajan sadut alkavat- olipa kerran taas lääke-esittelijän käynti tulossa terveyskeskukseen, jossa olin töissä.  Kaikki periferian lääkärit odottivat kuin keidasta lääke-esittelijöiden  käyntejä, sillä  lääkeinformaation ohella saimme usein aterian tai kakkukahvit.  Tällä kertaa oli herkullista salaattia ja siinä oli pieniä riisinjyviä  joukossa.  Salaatti tuli nautittua sivumennen  lääkeinformaatiota kuunnellessa. - Mutta  salaateissa piilevät jyvät eivät olleetkaan riisiä, vaan OHRAA.  En tuntenut itse asiassa ohran jyvää  kovin tarkasti,  sillä se näytti aivan kuin  kuorimattoman riisin keitetyltä jyvältä. .. Siihen satumainen  satu loppuikin ja jonkin viikon ajan kärsin vaikeasta  suolistoreaktiosta.  sillä  jo lapsuudesta asti minulla on ollut ohra- aversio, joten  ohraa en edes  pitänyt ongelmana, koska en ollut sitä yleensä syönyt aversion takia.   Osasin jotenkin  varoa ohraa vielä enemmän kuin vehnää.  Sen takia  jollain tavalla  tieto ohrasta nyt   kiinnostaa, mutta siitä on vaikea saada tietoa. Sitä ei käsitellä erikseen.   se on ilmeiseti minulle yksilöllisesti ottaen  pahempi suoliallergeeni kuin vehnä,. vehnä taas aiheuttaa paljon laajemmin  monimuotoisia allergioita ja  elimistöreaktioita. MIKÄ on tuo ohran toksinen peptidi? 

.....

Sellaisen henkilön joka voi käyttää kotimaisia viljoja, on vaikea  saada  insiktiä näistä termeistä prolamiinit ja gluteliinit ja gluteeni. 

 

 Lisäksi keliakikoiden,  joiden tulee käyttää "gluteenittomia tuotteita", on vaikea tehdä arviota siitä, pitääkö välttää kauraa vai ei.  He eivät edes voi ottaa kantaa asiaan. 

 

 Huomaan että aikoessani  kirjoitaa vain ohrasta, en vältä  sitä  tilannetta, että täytyy kuvata kaikki toksiset viljat ja niiden kyseessä olevat proteiinit.

 

  Ensimmäisenä prolamiinina pystyttiin C-hordeiini  ohrasta määrittämään. Jo 1998 aikaan sen rakenne oli selvillä, kun muiden tarkka  rakenne oli vielä tuntematon. Niistä tiedettiin kyllä 1998 jo  hahmoja ja siitä on hyvä artikkeli symposiumissa 1998.

 "Strangest protein"- sanottiin symposiumissa kun kerrottiin gluteenista. 

On   varmasti  aiheellista kirjoittaa englanniksi tietokoneelle symposiumin 1998 perustava informaatio, jotta kaikki "pääsevät kärryille", Asia  hämärtyisi  vielä enemmän jos kirjoitan käännöksen suomeksi.  Symposium oli vain englanniksi. 

(Huomaan  vain tässä PubMed -  artikkelista että nykyisin on onneksi   Codexkynnys  gluteenille 20 ppm).

Lähde:

Epub 2016 Jun 24.  Comparative analysis of prolamin and glutelin fractions from wheat, rye, and barley with five sandwich ELISA test kits.

Lexhaller B¹, Tompos C¹, Scherf KA².

Abstract

The safety of gluten-free foods is essential for celiac disease (CD) patients to prevent serious complications. Enzyme-linked immunosorbent assays (ELISAs) are recommended for gluten analysis to monitor the compliance of gluten-free products to the Codex threshold of 20 mg gluten/kg.
(20 mg/1 000 000 mg , 20 ppm, parts per million)

However, due to the specific features of each gluten ELISA test kit, the results often deviate systematically and largely depend on the characteristics of the antibody. This comprehensive study assessed the specificities and sensitivities of three monoclonal (R5, G12, and Skerritt) and two polyclonal antibodies to the alcohol-soluble prolamin and alcohol-insoluble glutelin fractions of gluten from wheat, rye, and barley, all of which harbor CD-active epitopes.

 Reversed-phase high-performance liquid chromatography served as independent reference method to quantify gluten protein concentrations and allow comparisons of different gluten fractions within one kit and between kits.

 Wheat prolamins were detected quite accurately by all antibodies, but high variability between antibody specificities and sensitivities was observed for rye and barley prolamins and rye glutelins, and the largest discrepancies were found for wheat and barley glutelins.

 The gluten content (sum of prolamins and glutelins) was either overestimated up to six times (rye) or underestimated up to seven times (barley).

 Overestimation of gluten contents may unnecessarily limit the availability of gluten-free products, but underestimation represents a serious health risk for CD patients. It is important to consider these differences between antibodies used in kits and consider what each kit is capable of measuring, especially with samples where the source of gluten is unknown.

KEYWORDS:

Barley; Celiac disease; Enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA); Gluten analysis; Rye; Wheat

PMID:

27342795

DOI:

10.1007/s00216-016-9721-7