On ilmeistä, että lektiinireaktiot ovat sellaisia, joihin tuskin tapahtuu desensibilisoitumsita. Arvelen näin siitä säännöstä, mikä Mooseksen laissa annettiin: Syötävät hedelmät pitää kuoria.
Lektiinit ovat nimittäin kuorissa.
Nykyihminen taas ainakin Pohjoismaissa syökuoret. katsotaan että niissä on paljon antioksidantteja.
Kuorimisen lisäksi on kyllä keinoa ruoan valmistuksessa vähentää lektiinejä: hedelmä, josta tulee haittareaktioita, voidaan kuumentaa mikrossa, esim omenat minuutin. muta luonollisesti maussa tapahtuu muuntumista. rakenteen denaturoituminen, struktuurin muutos vähentää yleensä ihmisen reagoimista näihin lektiinitekijöihin kuten myös proteiiniantigeenejä vastaan.
Lektiinien takia vehnäjauhotjen käsittely tai leipomopöly on toisille ihmisille pahoja reaktioita aiheuttava, vaikka henkilö voisi syödä uunissa valmistettua pullaa ainakin jossain määrin oireetta.
Tämä alue on nimittäin niin valtavan laaja, ja jokainen on yksilöllinen immunologisen puolustuksensa suhteen, jtoen on paras vain kirjoittaa vihkoon muistiin saamansa reaktiot elämänsä aikana. Ruoka-ainereaktiot ovat sellaisia, että niitä ei luonnostaan muista. Syöminen on niin vaistonomainen toiminta, että se ei käytä paljon kortikaalista muistinlataumislaitteistoa. Kortikaalista taas on kirjoittaa muistiin allergiset reaktiot.
Mutta hyvä tapa on se hedelmien hyvä peseminen ennen syömistä, kuoriminen, sienien ryöppääminen. hedelmien peseminen voi poistaa kuorista muitakin vieraita aineksia, josita voi tulla jotain hankaluutta. Kuorimisessa ehkä vähentää torjunta-aineita, jotka ovat rasvaliukoisia,. Kuoret ovat erikoisia vaharakenteita. ( Näistä vahoista olen kirjoittanut rasvahappoblogeissa ja kuidusta tehdessäni muistiinpanoja. Täytyypä varmaan asettaa lektiiniasia siihen blogiin ja yleensäkin katsoa esiin onko lektiinireaktioiden hoidosta joitain uutta löydettävää Vanhan Testamentin ja dietetiikan kurssin jälkeen.
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar