Mitä gluteeni on? Kotimaiset viljat

Suomessa on aika tavallista, että yksilö ei siedä gluteenia ja sanotaan, että hän on gluteeni-intolerantti ja hänen tulee välttää kaikkea gluteenipitoista ravinnossa. Jokaisessa kylässä on jokunen, joka ei siedä gluteenia. sanotaan että, hän ei siedä kotimaisia viljoja.  Kotimaiset viljat ovat  vehnä, ohra, ruis ja kaura.

Lisäksi varoitetaan, että jos hän ei noudata tarkkaa gluteenin eliminaatiota ruoastaan, hän saa keliakiataudin pahenevia oireita, mutta jos hän koko iän välttää gluteenin syömistä, hän pysyy terveenä ja oireettomana kuten muutkin, eikä  gluteeni-intolrenassia ole mikään oireita antava  tauti silloin. 

Yleistettynä sanotaan, että kotimaiset viljat ovat gluteenipitoisia.
 Näillä kotimaisilla viljoilla tarkoitetaan vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Kaikissa näitten neljän viljan tuotteissa on gluteenia, jyvissä, leseissä, tärkkelyksessä, kaikenlaisissa niistä tehdyissä  jauhoissa. Suomalainen perusravinto on hyvin gluteenipitoista. Suomessa on tavattu suurustaa mikä tahansa muuten gluteenitonkin  ruoka vehnällä tai muulla gluteenipitoisella jauholla. Esim lihakastikkeet saostettiin gluteenilla.

Nämä leipäviljat ovat tärkeä  ravintolähde täällä Pohjoismaissa ja niistä saa proteiinia, hiilihydraattia, siemenöljyjä, vitamiineja ja mineraaleja sekä runsaasti hyödyllisiä kuituja.

Viljan osuus päivän ravinnosta on melko suuri  Sen huomaa vasta silloin , jos  kotimaiset viljat täytyy eliminoida ja ostaa  kotiin jotain vaihtoehtoista.
Viljan osuuden poistaminen vuoden ravinnosta lohkaisee myös  suuren määrän vahvoja typpi- ja proteiinilähteitä, sekä muita tärkeitä ravintoainelähteitä.

Ei ole aivan yksinkertainen neuvo ihmisille: Noudata gluteenitonta dieettiä.
koska kansan enemmistö käyttää neljää kotimaista viljaa ja nämä viljat ovat helposti saatavilla, ne ja niistä tehdyt tuotteet ovat ekonomisesti edullisia. Ja tietysti päinvastoin: gluteenittomat tuotteet ovat ekonomisesti ajatellen kalliita vuosien mittaan, niitten perässä saa juosta  eri liikkeissä  ja joskus toisessa kaupungissa asti  ja kuitenkin niitten tulisi antaa kompensatorisesti sama ravintomäärä, mikä neljän viljan eliminaatiosta seuraa.

Koska suurin osa kansasta sietää kotimaista viljaa, kaikki yleiset ravitsemukset perustetaan enemmistön ruokavalion mukaan, joten erityisruokavalio merkitsee myös aina omien eväitten mukana pitämistä ja erikoisjärjestelyä, jotta saa eliminaatiodieetin pidettyä komplianssilla. ja  joskus jopa kykyä selvittää muille, mitä gluteeniton  ravinto tarkoittaa.  Moni ei tiedä sen kummempaa gluteenista eikä voi  voi olla  motivoitunut   erityisdieetin pitämisestä toiselle. 

Suomessa on historiallisesti myöskin  ollut melkoisen tasapaksu   ravintokulttuuri- traditionaalisti. Ruoka on ollut tiukassa- nälkä tavallista- nälkätila  on ainakin gluteenitonta tilaa -  ja  se mitä lautaselle on  vaikeissa oloissa saatu koottua,  oli syötävä  ruokarukouksen kera ja  siitä kiittäen. 
Vasta kun 1900- luvulla alkoi olla mahdollisuus hoitaa kaikenlaisia tauteja  ravitsemuksella, alkoi  muodostua  kaikenlaisia dieettejä ja lopulta  ilmeni myös gluteeniton dieetti muiden joukossa.  Uskonnolliset dieetit ovat olleet Suomessa harvinaisia ennen, mutta nykyään  nekin ovat  yleistyneet, koska on paljon matkusteltu Lähi-Itään ja Välimeren alueelle ja havaittu siellä terveydelle edullisia piirteitä  ravitsemuksessa. . Kasvisdieetti on  myös saanut suosiota. mutta  gluteeniton dieetti  biomolekulaarisena dieettinä eroaa  niistä kaikista aivan omaan ryhmäänsä.
 Sitten  voidaankin nykyaikana  löytää  gluteenitonta vegaaniruokaa, gluteenitonta kosheria ruokaa, gluteenitonta halal ruokaa, gluteenitonta puriiniköyhää, gluteenitonta  laktoositonta ruokaa , gluteenitonta  vähäkolesterolista ja vähäsuolaista ruokaa, gluteenitonta proteiiniköyhää  jne jne- Ehkä  miltei kaikkia  dieettejä  voidaan nykyään  koostaa   gluteenittomana  ja tässä on suurena apuna täydellistyvät  elintarviketietueet eri maissa, Suomessa Fineli.fi, Ruotsissa  SLV.se -   ja ravintosuositukset, jotka antavat puolestaan  tietoa siitä, miten paljon dieetin tulee antaa erilaisia energia ja ravintoaineita että se vuoden mittaan olisi riittävästi ravitsevaa ja vastaisi  henkilln  perusenergiatarvetta ja hänen liikuntaansa ja työntekoon kuluvaa energiaa  Kyseessähän on koko vuoden ja koko elämän kestävä dieetti.

Nykytilanne 2014 on  selkiintynyt keliakiadieetin suhteen  niin hyville  raiteille, että  ongelma nykyisin on ensisijaisesti  diagnostinen, On  diagnosoitava ajoissa, esim.  yleisellä seulontatutkimuksella kouluiän alussa viimeistään, jolloin lapset  joutuvat sellaiselle yhteiskunnalliselle  ravinnolle,  jossa taudit eivät maskeeraudu  kodin  ruokatottumusten, aversioitten ja   eri ruoasta tykkäämisten ja ei- tykkäämisten   seitteihin.
Toisaalta  jotkut keliakiatyypit ovat  pahoja  jo ennen kouluikää, jos   ravinto ei ala  heti noudattaa  lapsen geneettistä  rahjetta, hänen   geneettistä dieettiryhmäänsä.


Tämän takia otan yhden blogini aiheeksi pelkästään gluteenin ongelman kuvaamisen.
Päivitys 13.9. 2014